SYÖTE: Sir David At­ten­bo­rough kuvasi Pu­das­jär­vel­lä sar­jaan­sa – BBC:n sar­jas­sa ollaan ainakin Syöt­teel­lä ja Kuu­sa­mon Kun­ti­vaa­ras­sa: "Ei täl­lai­sen nä­ky­vyy­den os­ta­mi­seen rahat riitä"

URHEILU: Ku­ren­poi­kien edus­tus­jouk­kueel­le jälleen hieno voitto Miesten Fut­sal-Kak­ko­ses­sa

Pääkirjoitus

Pu­das­jär­vel­lä on neljä vuo­de­nai­kaa: hiih­to­kau­si, ke­sä­kau­si, mar­ja­kau­si ja jah­ti­kau­si. Nyt ollaan mar­ja­kau­den ja jah­ti­kau­den tait­tees­sa.

Pudasjärvi

Pääkirjoitus

Pudasjärvellä on neljä vuodenaikaa: hiihtokausi, kesäkausi, marjakausi ja jahtikausi. Nyt ollaan marjakauden ja jahtikauden taitteessa. Kesä oli erikoinen, sillä paahtava helle ja rankat sateet vuorottelivat. Unohtaa ei voi myöskään kahta toisiaan seurannutta myrskyä, jotka aiheuttivat poikkeuksellisen vakavat vahingot metsiin.

-
Kuva: Janne Körkkö

Marjasato oli vaihteleva, kuten se aina tahtoo olla. Pudasjärvi on vähäisen kokemukseni mukaan marjojen osalta mielenkiintoisessa paikassa maantieteellisesti. Onnistuneen marjasadon raja menee yleensä poikki pitäjän eli jos ei halla, niin rankkasade vie puolet soiden hilloista. Tuurilla se on joko itäinen tai läntinen puoli, vai pitäisikö sanoa koillinen tai lounainen.

Monet haikailevat takavuosien marjasatoja ja marjakauppaa. Nyt hillanostajia lukuun ottamatta ei marjoilla juuri kauppaa käydä. Onneksemme nyt puolukan ostajia on muutama myös Pudasjärvellä ja paikoin satoa näyttäisikin olevan aivan kantaa saakka.

Metsästys on sen sijaan sesonkikausi, joka määrittelee edelleen elämänrytmiä. Vesilinnustuksen ensimmäinen viikonloppu on verrattavissa hirvenmehtuun aloitukseen. Metsästäjien kannalta merkittävää on kuitenkin se, että jahti myös hiipuu kohtuullisen nopeasti ja jää innokkaimpien koiramiesten varaan.

Pudasjärvellä sekä marjastusta että metsästystä harrastaa ilahduttavan runsaasti myös nuorempi ikäpolvi. Kaikkialla ei näin ole.

Valtakunnan poliitikot ovat esittäneet tilanteen parantamiseksi jopa varsin mielikuvitusrikkaita ajatuksia. Sinällään metsästyskortin suorittamisessa kouluopetuksessa voisi olla järkeä, mutta lienee kuitenkin paras luottaa kansalaisten oman kiinnostuksen herättämiseen.

Metsästyksen ja marjastuksen ohella ilahduttavaa on se, että kiinnostus luontoon ja retkeilyyn on kasvanut. Tätä kiinnostusta olisi syytä hyödyntää, niin, että suomalaiset voisivat säilyttää tiiviin suhteensa luontoon. Norjalaiset siinä ovat hyvin onnistuneet.