Pu­das­jär­vel­lä hyvät avus­tuk­set – jär­jes­tö­toi­min­nan avus­tus­ten jaossa suurta vaih­te­lua maa­kun­nan alueel­la

Pudasjärvellä erilaisia avustuksia jaetaan muun muassa kyläyhdistysten toimintaan. Kuva kyläneuvoston kokouksesta Panumalta viime kesältä.
Pudasjärvellä erilaisia avustuksia jaetaan muun muassa kyläyhdistysten toimintaan. Kuva kyläneuvoston kokouksesta Panumalta viime kesältä.
Kuva: Martta Oinas-Panuma

Pohjois-Pohjanmaan kunnissa on suurta vaihtelua järjestötoiminnan avustuksiin, kokoontumistiloihin ja yhteistyörakenteisiin panostamisessa.

Kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden mukaan kunnat avustavat järjestöjä Pohjois-Pohjanmaalla eniten asukasta kohden Sievissä.

Kaikki järjestöjen käytössä olevat tilat ovat maksuttomia yhdeksässä kunnassa. Järjestöyhdyshenkilö on nimitetty vain seitsemässä kunnassa. Eniten kehitettävää on järjestötoiminnasta tiedottamisessa.

Lähes kaikki Pohjois-Pohjanmaan kunnat (97 %) maksavat järjestöille avustuksia. Keskimäärin avustuksia maksetaan 153 579 euroa vuodessa (vaihteluväli 2 000–2 473 000 euroa).

Asukaslukuun suhteutettuna eniten järjestöavustuksia maksetaan Sievissä (26,47e/asukas), Utajärvellä (23,72 euroa/asukas), Pyhäjärvellä (22,18 euroa/asukas) ja Siikalatvalla (20,54 euroa/asukas). Suurimmassa osassa kunnista (80 %) avustusten hakemiseen on olemassa selkeät ohjeet.

Kaikki kunnat tarjoavat järjestöjen käyttöön kokoontumistiloja. Ii, Kalajoki, Kärsämäki, Lumijoki, Merijärvi, Pudasjärvi, Siikajoki, Tyrnävä ja Utajärvi ovat linjanneet, että kaikki järjestöjen käytössä olevat tilat ovat maksuttomia.

Joissain kunnissa tarjolla on maksuttomien lisäksi tai pelkästään maksullisia tiloja. Valtaosassa kunnista tilojen käyttämiseen liittyen on olemassa tietyt pelisäännöt.

Valtaosassa kunnista (77 %) ei ole nimettyä järjestöyhdyshenkilöä. Järjestöyhdyshenkilö löytyy Nivalasta, Oulusta, Pyhäjärveltä, Pyhännältä, Siikajoelta, Utajärveltä ja Vaalasta. Järjestöyhteistyötä tekee käytännössä joku tai jotkut 83%:ssa kunnista.

Lähes kaikki kunnat (90 %) järjestävät säännöllisiä tapaamisia järjestöjen kanssa. Yleisin yhteistyömuoto järjestöjen ja kunnan välillä on tapahtumien järjestäminen (100 % kunnista toteuttaa). Käytännön tekemiseen liittyvää yhteistyötä toivotaan myös lisää.

Kunnat tiedottavat järjestöjen toiminnasta mm. nettisivujen sekä kuntatiedotteiden tai sosiaalisen median avulla. Nettisivujen osalta ongelmana on, että yhdistysten tiedot on vaikea pitää ajan tasalla.

Hyte-yhdyshenkilöiden suurimmat toiveet liittyivätkin tiedottamisen kehittämiseen (67% piti tärkeänä). Kuntia hyödyttäisi esim. järjestöjen toimintojen ja tapahtumien koostaminen ”tapahtumakalenteriin”, mikä voidaankin toteuttaa Pohjois-Pohjanmaan järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan sivusto ihimiset.fi:n avulla.

Kuntien toiveet osuvat hyvin yksiin järjestöjen toiveiden kanssa. Kevään 2017 kuntavaalikiertueella sote- ja liikuntajärjestöjen edustajat toivoivat järjestötoiminnan kirjaamista osaksi kunnan toimintaa ohjaavia asiakirjoja, järjestöyhdyshenkilön nimeämistä, järjestöjen säännöllistä koolle kutsumista, tilojen tarjoamista toimintaan, tilojen käyttöön, jakamiseen ja maksuihin liittyen asioiden käsittelemistä yhdessä, järjestöavustusten riittävää tasoa, selkeitä ja tasa-arvoisia avustusperiaatteita sekä riittävän helppoa haku- ja raportointiprosessia, tapahtumien koordinointia ja järjestötoiminnan markkinointia sekä turhan byrokratian ja toimimattomien käytäntöjen purkamista järjestötoiminnan tieltä.

Pohjois-Pohjanmaan järjestörakenne -hanke (Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry) edistää edellä mainittuja asioita toimintakautensa (1.8.2017–31.12.2020) aikana. Hanke kartoitti kuntien järjestöyhteistyön tilaa hyte-yhdyshenkilöille toteutetuilla puhelinhaastatteluilla elo-syyskuun 2017 aikana. Hanketta rahoittaa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA.

Mainos
Iijokiseudun pelit

Pelaa Iijokiseudun digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä