LIIKENNE: Lop­pu­vuo­si on po­ro­ko­la­rei­den syn­kin­tä aikaa – Am­mat­tiau­toi­li­ja: "Kai­kil­la po­roil­la pitäisi olla hei­jas­tin. Olen vält­tä­nyt kym­me­niä ko­la­rei­ta, kun olen ha­vain­nut hei­jas­tin­po­ron"

OSAO: Am­mat­ti­opis­toa ollaan muut­ta­mas­sa Pu­das­jär­ven kau­pun­gin­ta­lol­le – Toi­veis­sa on, että opis­ke­li­jat ja kau­pun­gin johto oli­si­vat saman katon alla jo ensi syksynä

Talousarvio: Bud­jet­ti­esi­tys läpi kau­pun­gin­hal­li­tuk­ses­sa: Pu­das­jär­vel­le tehdään yli kaksi mil­joo­naa euroa yli­jää­mäis­tä ta­lou­sar­vio­ta, mutta liik­ku­ma­va­raa ei silti ole

Pau­la-myrs­kyn tu­hoa­mia met­sä­aluei­ta mah­dol­lis­ta eh­dot­taa suo­je­lu­koh­teik­si – ELY-kes­kuk­sen asian­tun­ti­jan mukaan suojelu voi olla kor­juu­ta ta­lou­del­li­ses­ti parempi vaih­to­eh­to

Kesäkuisen Paula-myrskyn tuhoalueita voidaan sisällyttää osaksi metsien monimuotoisuutta suojelevaa METSO-ohjelmaa, kerrotaan Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piirin tiedotteessa.

Maanomistaja voi pyytää tarjouksen vapaaehtoisesta suojelusta joko ottamalla yhteyttä paikalliseen metsänhoitoyhdistykseen tai suoraan ELY-keskukseen. Tarjouksen pyytäminen ei sido metsänomistajaa millään lailla.

Paula-myrsky kaatoi metsää Pudasjärvellä, Taivalkoskella, Kuusamossa ja Ylä-Kainuussa. Myrskyn riepottelemaksi jäi talousmetsien lisäksi arvokkaita luonnonmetsiä, kerrotaan tiedotteessa.

Uhanalaisen lahopuusta riippuvaisten lajien kannalta myrskytuho on vain eduksi. Lahopuun lisäksi myrskytuho synnyttää metsiin tiedotteen mukaan erirakenteisuutta ja nykyään erittäin harvinaisia luontaisen sukkession tuloksena.

Eero Melantie Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta kertoo tiedotteessa, että yhteydenottoja myrskyn metsätuhokohteista on tullut ja suojelusopimuksia on jo tehty.

Myrskytuhokohteen vapaaehtoinen suojelu olisi monelle metsänomistajalle helpompi vaihtoehto kuin puiden korjuu tilanteessa, missä korjuukalustosta on seudulla kova kysyntä. Tuhopuu menee korjattuna pääosin selluksi, joten suojelu voi usein olla taloudellisestikin kannattavampi vaihtoehto, tiedotteessa sanotaan.

Erityisen haluttuja ovat aiempiin suojelualueisiin rajautuvat tai jo ennen myrskyä luontoarvoiltaan merkittävät metsätuhokohteet. Tällöin pienialaisempiakin kohteita voidaan hankkia.

Eristyksessä muista suojelualueista olevien kohteiden on oltava vähintään noin 20 hehtaarin laajuisia, jotta suojelu on mielekästä. Suojeltavan tuhokohteen tulisi myös sisältää useampia metsäkasvupaikkatyyppejä.

Suojelualueen ei ole tarvinnut sisältää erityisiä luontoarvoja ennen myrskyä ja alue on voinut olla normaalissa talouskäytössä.

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Esko Saari korostaa tiedotteessa, että uusien suojelukohteiden perustamiseen on nyt luonnon tarjoama ainutlaatuinen mahdollisuus. Luontoarvoiltaan merkittävien metsien myrskytuhokohteet tulisi jättää korjuun ulkopuolelle, mikäli metsäluonnon uhanalaistuminen aiotaan pysäyttää.

Lue lisää: Metsä Group: Pau­la-myrs­ky ai­heut­ti met­sän­omis­ta­jil­le mil­joo­nien eurojen va­hin­got

Tuoreet il­ma­ku­vat Kuu­sa­mon Ii­vaa­ras­ta ker­to­vat karua tarinaa puiden kaa­tu­mi­sis­ta – ­laon­nut­ta metsää on mo­lem­min puolin vaaraa