SYÖTE: Syöt­teen kan­sal­lis­puis­tos­sa kävi 118 000 mat­kai­li­jaa – puis­to­jen vai­ku­tus pai­kal­lis­ta­lou­teen kasvoi kä­vi­jä­mää­riä enemmän

Vastaa kyselyyn: Kuinka tyy­ty­väi­nen olet Hyvän olon keskus Pirt­tiin?

Näitä muu­tok­sia Lapin Ely hakee Iijoen ka­la­ta­lous­vel­voit­tei­siin – PVO-Ve­si­voi­man mukaan vaa­ti­muk­set koh­tuut­to­mia

Velvoiteistutuksia Iijokeen suoritti Taivalkosken yleisotapahtumassa vuonna 2008 PVO:n tytäryhtiö Voimalohi Oy.
Velvoiteistutuksia Iijokeen suoritti Taivalkosken yleisotapahtumassa vuonna 2008 PVO:n tytäryhtiö Voimalohi Oy.
Kuva: Pasi Haarahiltunen

Lapin Ely-keskus on jättänyt Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon hakemuksen Iijoen voimalaitosten kalatalousvelvoitteiden muuttamiseksi.

Kalatalousviranomainen esittää, että velvoitteet muutetaan vastaamaan nykytietämyksen mukaista kalaston hoidon tarvetta. Tavoitteena on kalateiden avulla palauttaa lvaelluskalojen luontainen lisääntyminen Iijoen rakentamattomalle osalle.

Hakemukseen sisältyy vaatimuksia merestä pyydettyjen emokalojen siirtämisestä ja poikasten istuttamisesta voimalaitosten yläpuolelle. Uusi velvoite sisältäisi edelleen kalaistutuksia meri- ja jokialueille sekä nahkiaisten ylisiirron.

Hakemus perustuu kalatalousviranomaisen mukaan vesilakiin, jossa otetaan huomioon olosuhteiden olennainen muuttuminen, joiksi mainitaan mm. vapaa-ajankalastuksen merkityksen lisääntyminen ja yhteiskunnan arvostuksen muutokset.

Merkittävin muutostarvetta aiheuttanut tekijä on kuitenkin ollut tutkimustiedon lisääntyminen, joista nostetaan esiin esimerkiksi istutuspoikasten eloonjäännin huomattava heikkeneminen.

Lisäksi vedotaan kansallisiin säädöksiin ja EU:n direktiiveihin, jotka Suomea velvoittavat. Myös uusi kalastuslaki sekä kansallinen kalatiestrategia ohjaavat tavoitteita samaan suuntaan.

Ely-keskuksen mukaan velvoitteiden muuttaminen vie aikaa ja siksi maan hallitus on halunnut vauhdittaa vaelluskalakantojen palauttamista ns. kärkihankerahoituksella. Iijoelle on jo osoitettu kaksi miljoonaa euroa, mm. Raasakan kalatien rakentamiseen.

PVO-Vesivoima Oy pitää Lapin Ely-keskuksen vaatimuksia täysin kohtuuttomina, koska ne muuttaisivat nykyisiä velvoitteita merkittävästi ja toisivat mukanaan täysin uusia.

Vaadittu velvoitteiden muutos on voimayhtiön mukaan ristiriidassa kansallisen kalatiestrategian yhteistyötavoitteen kanssa ja esitetyt vaatimukset ovat epärealistisia.

– Vaatimukset kalateiden toimivuudesta nopealla aikataululla ovat mahdottomia toteuttaa, eivätkä velvoitteiden muutoshakemuksen perusteet ole kestäviä, toteaa yhtiön toimitusjohtaja Pertti Pietinen.

Hänen mukaansa uudet vaatimukset vaarantavat Iijoella jo käynnissä olevan yhteistyön. Pitkään kestäväksi ennakoimansa velvoitemuutosprosessin kärsijöitä olisivat hänen mukaansa viime kädessä vaelluskalat.

– Haluamme jatkaa yhteistyötä meneillään olevissa hankkeissa.

Esitetyt vaatimukset ovat epärealistisia.

Yhteistyö Iijoen vaelluskalarintamalla on Pietisen mielestään edennyt hyvin. Meneillään on useita konkreettisia toimenpiteitä vaelluskalojen palauttamiseksi.

Maaliskuun alussa PVO-Vesivoima jätti Metsähallituksen kanssa lupahakemuksen Raasakan voimalaitoksen kalateiden rakentamiseksi. Parhaillaan tutkitaan Luonnonvarakeskuksen kanssa smolttien alasvaellusmahdollisuuksia Haapakoskella.

Lisäksi Iissä on sovittu Raasakan vanhan uoman kehittämisestä virkistyskäytön sekä vaelluskalojen nousun edistämiseksi. Myös Irninjoella on sovittu virtaamista ja kunnostetaan kutualueita yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan Elyn ja Taivalkosken kunnan kanssa.

Pietisen mukaan parhaisiin tuloksiin päästään pitkäjänteisellä yhteistyöllä ja monipuolisella keinovalikoimalla, sillä voimayhtiö ei yksin pysty varmistamaan kokonaisuuden onnistumista.

– Elinkeinoelämän ja kalatalouden vastakkainasettelun pitäisi olla jo ohi, hän toteaa ja kertoo voimayhtiön olevan valmis myös uusiin yhteistyötoimenpiteisiin.

Haetut muutokset Iijoen alajuoksun voimalaitosten velvoitteisiin:

Voimalaitosten haltijan tulee toteuttaa kalatiet ja luovuttaa korvauksetta niihin tarvittava vesimäärä. Toimivuutta ja toimenpiteiden tuloksellisuutta on tarkkailtava.

Iijoen rakentamattomalle osalle ylisiirrettävä vuosittain 800 lohta ja 300 meritaimenta sekä 60 000 nahkiaista.

Jokeen istutettava 800 000 lohen ja 160 000 meritaimenen yksivuotiasta jokipoikasta.

Sisävesialueelle istutettava vuosittain 5000 kg pyyntikokoista kirjolohta ja 7500 kg meritaimenta.

Iijokisuulle istutettava vuosittain 1,3 miljoonaa yksikesäistä vaellussiian sekä 340 000 lohen ja 31 000 meritaimenen kaksivuotiasta poikasta.

Vähävetisiksi jääneiden Iijoen osien vesittämis- ja kunnostamismahdollisuudet vaelluskalojen poikastuotantoalueiksi selvitettävä.

 

Iijoen jokialueelle istutettava vuosittain

– 20 000 vaellusikäistä lohensukuista kalanpoikasta

– 650 000 yksikesäisen sisävesisiian poikasta

– ylisiirrettävä vuosittain 60 000 nahkiaista

 

Iijoen suualueelle istutettava vuosittain

– 310 000 vaellusikäistä lohenpoikasta

– 28 000 vaellusikäistä meritaimenen poikasta

– 1,2 miljoonaa yksikesäistä vaellussiian poikasta

 

Lähde: Lapin Ely-keskus: Iijoen Raasakan, Maalismaan, Kierikin, Pahkakosken ja Haapakoskenvoimalaitosten kalatalousvelvoitteiden muuttaminen.