Tammikuun 23. päivä järjestettävät aluevaltuuston vaalit ei suuria intohimoja ole vielä nostattaneet. Poliittiset puolueet ovat valinneet ehdokkaitaan, mutta suurempia vaaliteemoja ei ole kukaan missään vielä esitellyt.
Sosiaali- ja terveystoimen uudistuksiin liittyvä aluehallinto saattaakin olla vielä hyvin vieras kansalaisille. Vaikka meillä onkin ollut väliportaan hallinto historiassa, on sen merkitys liudentunut ely-keskuksen ja aluehallintoviraston myötä. Harva enää muistaa niiden edeltäjää lääninhallitusta. Tulevaan, silloiseen lääninhallituksella ja nykyiseen aluehallintoon, on kuitenkin se merkittävä ero, että kun nyt aluehallinto on voimallisesti valtion viranomaisten valvontaa, on tarkoitus, että tulevaisuudessa aluevaltuusto olisi kunnista ja kansalaisista päin lähtevää hallintoa. Seikka, joka tuntuu olevan valtion viranomaisillekin ja putkiohjausministeriöille vielä välillä vieras.
Sote-uudistus on taipunut matkan varrella niin monelle mutkalle, ettei välttämättä hallintohimmeliksi haukutun uudistuksen tarkoitus ole kaikille selvä. Työtä tuleekin riittämään niin poliitikoille, hallinnolle kuin myös medialle selvittää mistä on kysymys.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue tulee olemaan Suomen kolmanneksi suurin. Sen tuleva budjetti on noin 1,5 miljardia ja sillä tulee olemaan 17 500 työntekijää. Ei mikään vähäpätöinen tekijä.
Tämän apparaatin hallinnointiin valitaan maakunnasta 79 edustajaa. Aluehallintovaltuuston jäseneksi tullaan toivottavasti valitsemaan henkilöitä, joilla on näkemys mitä he ovat menossa tekemään. Hän ei tule olemaan tietyn kunnan tai toimialan edustaja, vaan silmäilyn on oltava koko maakunnan tasapuolisesti näkevä. Pelkästään oululaisista koostuva valtuusto ei kuitenkaan ole kenenkään etu. Koillismaalla ja Pudasjärvellä on siis hyvä muistaa, että päteväksi havaittua ehdokasta on nyt syytä äänestää. Paikkoja ei ole kiintiöity kunnille, vaan valituksi tulee eniten ääniä saaneet suhteellisen vaalitavan mukaan.