Siuruanjoen rantojen kaavoitus ”alajuoksulla” taitaa olla myöhässä jo kymmenen – viisitoista vuotta. Täällä on kantatilat jaettu ja rannat rakennettu nykyisten sukupolvien kesken.
Onpa täällä muualtakin muuttaneita vakituisia asukkaita ja vieraspaikkakuntalaisia mökkiläisiä kesäisin. He kaikki ovat olleet tervetulleita Siurualle.
Jokivarsien kehittäminen kaavalla matkailun näkökulmasta kuulostaa kaukaa haetulta. On halvempiakin ratkaisuja kehittää maaseutua. Ja se on kylien aktivointi. Mielestäni tässä on Siurualla onnistuttu viime vuosina.
Mikä pakonomainen tarve tällä kaava-asialla nyt on? Miksi päätös selvitystyöstä piti tehdä kiireellä viime valtuustokaudella? Mikä tarve kaavoitukselle on? Todellista faktaa tarpeellisuudesta ei ole tuotu esille.
Eli onko näyttöä sille, että rakentamispaineet ovat juurikin tällä alueella kaavan väärti? Tohdin väittää, ettei sen kovemmat kuin yläjuoksullakaan. Yleensä aloite tulee kyläyhteisöltä. Onko tässä asiassa käynyt näin?
Vaalikauden ensimmäisessä valtuuston kokouksessa (5.6.) tuotiin esille, että kaupungin talous tulee pitää kunnossa.
Vain muutamaa viikkoa aikaisemmin kaupunginhallituksen kokouksessa päätettiin Siuruanjoen alaosan rantaosayleiskaavoituksen selvitystyön tilaamisesta, jonka kokonaiskustannukseksi arvioitiin 13 433 euroa, vaikka siihen ei ollut määrärahoja varattuna.
Taisipa viime vuoden tilinpäätöskin olla alijäämäinen. Ei taida kehotukset talouden ”kurissapitämisestä” kohdata todellisuutta. Hyvät viranhaltijat ja valtuutetut, nyt on kysymyksessä kaupunkilaisten maksamista varoista. Vai voitteko luvata, että muiden Pudasjärven kaupunkilaisten varoja ei kaavaan tuhlata?
On kirjoitettu, että kaavoitusmaksu tulee vain niille maanomistajille, joille tulee uusia rakennuspaikkoja. Kaupunginhallituksen pöytäkirjassa sanotaan kuitenkin, että kaupungilla on mahdollisuus periä puolet kaavoituksen kustannuksista halutessaan maanomistajilta (KH 09.05.2017 § 160). Miten tuo tulee ymmärtää?
On tuotu esille, että kiinteistökohtainen rakennusoikeus määritellään emätilaperiaatteen perusteella. Kirjoituksen alussa kerroin, miten täällä emätilat on jo jaettu ja rannat rakennettu.
Lisäksi kirjoituksessa sanotaan, että kaavalla voidaan osoittaa virkistys- ja kalastusalueita ja että pellot ovat osa kulttuuriarvoja, joita kaavassa pyritään säilyttämään. Suurin osa rakentamattomista rannoista onkin näitä ”erityisalueita”.
Ei taida monta tonttia jäädä kaavoitettavaksi, kun suurin osa kyläläisistä on sitä mieltä, ettei Siurualla ole paineita rakentamiselle. Onko asiasta laajemmalti otettu selvää? Paljonko lupahakemuksia on viime vuosina tullut alueelta ja montako hylätty?
Mitä tulee palveluihin ja infraan, onko kaupunki valmis ottamaan taloudellisen vastuun näistä? Tällä hetkellä tuntuu, ettei yksityisteiden pieniinkään korjauksiin heru avustuksia. On luvattu, että maanomistajien tasapuolinen kohtelu tulee ottaa huomioon. Nähtäväksi jää miten se toteutuu tässä asiassa?
Viimeisimmässä kirjoituksessa tuodaan esille, ettei kaavalla poisteta kulkuoikeuksia. No sehän lienee selvä asia jokaiselle. Mutta siinä jätettiin kertomatta, että kaavoituksen jälkeen maankäyttötarkoitus muuttuu, ja sen jälkeen voidaan tarvittaessa puuttua kyseisiin asioihin.
Toivottavasti ennen päätöksentekoa kuunnellaan kaikkia maanomistajia ja järjestetään kunnon infotilaisuus.
