Vauvat: Pu­das­jär­ven vuoden en­sim­mäi­nen vauva syntyi etu­ajas­sa – Vä­hä­kuo­puk­sen per­hees­sä iloi­taan pik­ku­vel­jes­tä

Mainos: Tilaa Iijokiseutu Digi koko vuodeksi samaan hintaan: 4 kk 28 € + 2 kk kaupan päälle, tilaa tästä

Lukijalta
Kolumni

Maa­ta­lou­den mer­ki­tys olisi ym­mär­ret­tä­vä – tuot­ta­jan pitää saada suu­rem­pi osuus ruo­ka­tuot­teen lop­pu­hin­nas­ta

-
Kuva: Miikka Pynnönen
Eduskunnasta

Ensin kauppojen ruokahyllyjä tyhjensi koronaan liittyvä hamstraus. Sitten tuli Venäjän hyökkäyksen aiheuttama hintojen nousu ja maailmanlaajuisen elintarvikepulan uhka.

Korona-aikana elpyi toivo, että kotimaisen maatalouden arvo ymmärrettäisiin laajemmin. Silti yhä näyttää siltä, ettei huoltovarmuuden merkitystä ole kylliksi ymmärretty. Suomen tulee olla ruoan suhteen mahdollisimman omavarainen. Ilman ruokaa ei ihminen pärjää.

Myönteistä muutosta on toki havaittavissa. Nyt jaetaan varsin laajasti maataloustuottajien huoli suomalaisen maatalouden tilanteesta. Osa piti vielä vähän aika sitten kovaa ääntä suomalaisen maatalouden alasajon puolesta ja moitti maataloustukia.

Keskusta on puolustanut kotimaista ruokatuotantoa koko historiansa ajan. Suomessa ruokaomavaraisuus onkin verrattain korkea. Meillä on myös kohtuullisen hyvät valmiusvarastot kriisejä varten. Suomalaisen ruoan laatu on arvioitu monilla eri mittareilla maailman laadukkaimmaksi.

Maatalouden puolustaminen on ollut liian kauan lähes yksin keskustan harteilla. Monipuoluejärjestelmässä se on kohtuutonta. On erittäin tarpeellista, jos ja kun myös muut alkavat nähdä maatalouden arvon eikä vain puheissa, vaan myös konkreettisissa teoissa.

Luonnollisesti keskustaan myös kohdistuu suuria toiveita. Keskustalaiset maa- ja metsätalousministerit, ensin Jari Leppä ja nyt Antti Kurvinen, ovat tällä kaudella tehneet hartiavoimin töitä maatalouden tilanteen helpottamiseksi. Tämä ei ole yksinkertaista, sillä maataloutta koettelee paitsi äkillinen Venäjän hyökkäyksen aiheuttama kriisi myös pitempiaikainen kannattavuuskriisi.

Äkillistä kriisiä on pyritty tukemaan nopeilla täsmätoimilla, kun muun muassa lannoitteiden hinnat ovat nousseet rajusti. Esimerkiksi tuotantorakennusten kiinteistöveron poisto ja energiaveron lisäpalautus ovat olleet tärkeitä toimia. Aiemmin jo laskettiin maatalouden sähkövero EU:n minimitasolle.

Pitempiaikainen kannattavuuskriisi tarkoittaa sitä, että maataloustuottaja ei saa työstään riittävän suurta korvausta. Tämän suuren ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan pysyvämpiä ratkaisuja.

”Nyt jaetaan varsin laajasti maataloustuottajien huoli suomalaisen maatalouden tilanteesta.”

Tuottajien ahdingon kohentamiseen on olemassa yksinkertainen tapa. Tuottajan pitää saada suurempi osuus ruokatuotteen loppuhinnasta. Nyt osuus on kohtuuttoman pieni verrattuna esimerkiksi kauppaketjujen osuuteen. Keskustan kanta on, että mikäli kauppa ei tule asiassa vastaan, tulee tehdä tarvittavat lainsäädännön muutokset. Asian ratkaisemiseksi tehdään töitä.

Jokainen ruokaostoksia tekevä on huomannut hintojen nousun kaupan hyllyillä. Pienituloiset ja lapsiperheet ovat erityisen tiukoilla, sillä heillä suurempi osa tuloista menee ruokaan sekä muihin välttämättömiin menoihin kuten asumiseen. Sähkön kohonnut hinta tuntuu myös maataloudessa.

On tärkeää, että elokuun alussa tehtiin ylimääräinen indeksikorotus sosiaalietuuksiin, kuten takuu- ja kansaneläkkeeseen sekä opintorahaan. Keskustalaisen valtiovarainministeri Annika Saarikon esitys ylimääräisestä lapsilisän korotuksesta on myös tervetullut, sillä indeksikorotus ei koskenut lapsilisää.

Muitakin toimia tarvitaan niin maatalouden ahdingon helpottamiseen kuin hintojen noususta aiheutuneisiin taloudellisiin vaikeuksiin. Elokuun lopulla käytävään hallituksen budjettiriiheen kohdistuukin nyt paljon odotuksia. Keskustan linja on selvä: edistetään kotimaista tuotantoa ja helpotetaan suomalaisten selviämistä tässä erikoisessa ajassa.

Pekka AittakumpuKirjoittaja on keskustan oululainen kansanedustaja.