Sudet: Pu­das­jär­ven pa­lis­kun­nan su­si­jah­ti tuotti jälleen tulosta

Pudasjärven seurakunta: Pu­das­jär­ven seu­ra­kun­ta­kes­kuk­seen iso re­mont­ti ensi kesänä – pihamaa myl­lä­tään auki, kes­kuk­sen käyt­töön tauko

Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Maamme vaietut it­se­mur­hat – "Olemme pää pai­nuk­sis­sa kul­ke­vaa kansaa. Vie­täm­me taas it­se­mur­hien teh­nei­den päivää, vuoden syn­kim­pä­nä kuu­kau­te­na"

Elämme vuoden pimeintä aikaa. Vettä sataa, on pimeää ja korona luo tähän kaikkeen omat uhkakuvansa. Elämme historiamme synkkiä, koko ihmiskuntaa syvästi  ravistelevia aikoja. Kaikki eivät  tätä pimeyttä ja synkkyyttä  jaksa, osalle  tämä vuodenaika on liikaa, kun monen mieltä  painavat myös rahahuolet sekä ihmissuhteista aiheutuvat ongelmat. Olemme pää painuksissa  kulkevaa kansaa.  Vietämme taas itsemurhien tehneiden päivää, vuoden synkimpänä kuukautena. Heitämme ilmoille tuhansia miksi kysymyksiä, joihin emme saa koskaan vastausta.

Rankimmin itsemurha koskettaa niitä vanhempia, lasten läheisiä ja sukulaisia, joiden lapsi tai nuori on päättänyt päivänsä huostaanoton aikana tai sen jälkeen. Näiden tapausten määrää on hiljalleen lisääntymässä, mutta miksi me vaikenemme näistä kaikista traagisimmista itsemurhista?

Koko yhteiskuntamme tarvitsisi herätyksen. Nämä lapset ja nuoret jättävät jälkeensä ikävöiviä, surevia ja käsittämättömän suuressa tuskassa eläviä ihmisiä, kun kukaan ei heitä kuunnellut. Miksi yhteiskuntamme vaikenee, jättäen vielä hautajaiskulut ja kaikki hautaamiseen liittyvät raskaat toimet läheisten hoidettavaksi? Ne eivät kuulu enää sosiaalitoimelle ja huostaanotto päättyy siihen. Kylmästi ja koruttomasti. Kukaan ei puuttunut huostaanotossa tapahtuneisiin laiminlyönteihin.  Vietämme samoihin aikoihin myös lastenoikeuksien viikkoa, tämän vuoden teeman ollessa lapsen oikeuden hyvään kohteluun. Ironista.

Mitä vielä pitää tapahtua että kansamme edustajat ja lasten asioista päättävät tahot heräävät? Kuinka monta itsemurhaa lasten ja nuorten pitää vielä tehdä ja miksi näistä itsemurhista ei pidetä minkäänlaista tilastoa? Nämä ihmiset vain häviävät jonnekkin. Arvottomina ja ihmisarvonsa menettäneinä.

Muistakaamme sytyttää kynttilä 21.11 heidän muistolleen.

Birgitta Wulf