LIIKENNE: Lop­pu­vuo­si on po­ro­ko­la­rei­den syn­kin­tä aikaa – Am­mat­tiau­toi­li­ja: "Kai­kil­la po­roil­la pitäisi olla hei­jas­tin. Olen vält­tä­nyt kym­me­niä ko­la­rei­ta, kun olen ha­vain­nut hei­jas­tin­po­ron"

OSAO: Am­mat­ti­opis­toa ollaan muut­ta­mas­sa Pu­das­jär­ven kau­pun­gin­ta­lol­le – Toi­veis­sa on, että opis­ke­li­jat ja kau­pun­gin johto oli­si­vat saman katon alla jo ensi syksynä

Talousarvio: Bud­jet­ti­esi­tys läpi kau­pun­gin­hal­li­tuk­ses­sa: Pu­das­jär­vel­le tehdään yli kaksi mil­joo­naa euroa yli­jää­mäis­tä ta­lou­sar­vio­ta, mutta liik­ku­ma­va­raa ei silti ole

Lam­paan­vil­laa, kar­ko­tet­ta, lat­va­suo­jaa, ha­ju­saip­puaa – poimi parhaat vinkit hir­vi­tu­ho­jen tor­jun­taan

Jorma Kouvalla on hirvituhojen torjunnassa käytössä lähellä tuotettua lampaanvillaa. Sitä on saanut kiittelemällä, hän naurahtaa.
Jorma Kouvalla on hirvituhojen torjunnassa käytössä lähellä tuotettua lampaanvillaa. Sitä on saanut kiittelemällä, hän naurahtaa.
Kuva: Toivo Kiminki

Hirvien taimikoille tekemät tuhot ovat saaneet metsänomistajat paitsi harmittelemaan ja hakemaan korvauksia, myös torjumaan vahinkoja etukäteen.

Varmin ja useimpien mukaan paras keino on hirvikivääri. Sen oikealla käytöllä pystytään metsätuhot pitämään säällisissä rajoissa. Ongelmaksi on koettu se, että tuhot kohdistuvat samoille seuduille vuodesta toiseen hirvien vuotuisen vaelluksen vuoksi.

Sahoilla hirvien nuoriin männiköihin aiheuttamat vauriot näkyvät valmistettavan sahatavaran laadussa. Ongelman tiedetään pahenevan, meneehän vuosikymmeniä ennen kuin hirville mieluinen männyntaimi päätyy tukkina sahanteriin.

Yhtenä keinona on käytetty viljeltävän puulajin vaihtoa männystä kuuseksi. Sen tiedetään metsän kiertoajan mittaan tuovan kasvutappioita metsänomistajalle. Pahimmilla tuhoalueilla Pudasjärvellä on todettu kuusentaimenkin hirville kelpaavan paremman talviravinnon puutteessa.

Muovinen latvussuojus häviää valmistajan mukaan kymmenessä vuodessa UV-säteilyn voimasta.
Muovinen latvussuojus häviää valmistajan mukaan kymmenessä vuodessa UV-säteilyn voimasta.
Kuva: Toivo Kiminki

Jaalangassa metsiään hoitava Väinö Juurikka on todennut ruiskutettavan karkotteen tehon hyväksi. Helpolla ei hommassa pääse, aineen vaikutus kestää vuoden verran.

– Paras ruiskutusaika on tietenkin syksy. Kuiva aika pitää olla, muuten aine ei latvoihin tartu. Olen pyrkinyt ruiskuttamaan jokaisen männyn latvan ja huomannut, että apua siitä on.

Aiemmin Juurikka kokeili torjua hirvien kulkua taimikoissaan laittelemalla niihin hajusaippuapaloja. Ei ollut apua, muutaman kerran olivat hirvet makoilleet saippuapalojen vierellä.

Riittävän aikaisen tehty taimikonhoito on Väinö Juurikan havaintojen mukaan hyvä keino pitää hirvet pois palstalta. Hän arvelee, että sopivan harvaksi sahailtu taimikko ei anna niille suojaa ja ne välttävät sellaisessa oleskelua.

Ongelmaksi on koettu se, että tuhot kohdistuvat samoille seuduille vuodesta toiseen.

Takavuosikymmenien ihmepuuksi tarjottu kontortamänty kelpasi hirville ainakin tavallisen männyn veroisesti. Sarakylässä metsää omistava Jorma Järvenpää hairahtui sitä kokeilemaan.

– Hirvet pilasivat muutaman hehtaarin kontorta-alueen perusteellisesti. Sopivilla maapohjilla näyttäisi kylvömännikkö kestävän parhaiten hirvituhoja, siinä on särkymän varaa.

Kouvan vaaramaissakaan eivät hirvet jätä taimikoita rauhaan, tietää Jorma Kouva. Hän on kokeillut keinoa jos toistakin, viimeisimpänä lampaanvillojen ripottelemista metriseen männyntaimikkoon.

Elmi-vaimo niitä enimmäkseen on levittänyt. Kyllä näyttää lampaanvilla tehoavan, haju vaikuttanee. Ja saattaapa sarvipäätä yskittää, kun villoja yrittää nieleskellä. Oppineeko siitä, en osaa sanoa.

Hajusaippuan tehosta on ainakin kahdenlaisia havaintoja. Toiset sitä käyttävät, toisten mielestä hirvet eivät hajua hätkähdä.
Hajusaippuan tehosta on ainakin kahdenlaisia havaintoja. Toiset sitä käyttävät, toisten mielestä hirvet eivät hajua hätkähdä.
Kuva: Toivo Kiminki

Kouva on myös levittänyt kemiallista hirvikarkotetta. Myös hirvien hätistely taimikoista kuuluu miehen konsteihin, vaikka sen hän arvelee olevan enemmänkin mielenrauhan turvaamista.

– Kun metsähehtaarin istuttamiseen panee seitsemisensataa euroa, ei hirvenruuan kasvattamisessa ole mitään järkeä. Hirvikanta näyttää Kouvalla vahvalta, vaikka sitä parasta torjuntakeinoa, hirvikivääriä, onkin käytetty minkä luvat myöten antaa.

Sarakylässä metsää omistavat Jorma ja Virpi Eloranta ovat kokeilemassa uudenlaista hirvituhon estäjää. Heidän taimikossaan on mäntyjen latvoihin aseteltu muovisia latvussuojia.

Kokeilu on alussa, eikä selviä havaintoja suojien tehosta ole vielä olemassa. Helppoa ei suojien paikoilleen näprääminen kuitenkaan ole, Elorannat tietävät.

Saattaapa sarvipäätä yskittää, kun villoja yrittää nieleskellä.