Virantäyttö: Pu­das­jär­ven hal­lin­to­joh­ta­jan valinta etenee – kau­pun­gin­hal­li­tus esittää virkaan Henri Pätsiä

Kunniamerkit: Ta­sa­val­lan pre­si­den­til­tä kun­nia­mer­kit kah­dek­sal­le pu­das­jär­ve­läi­sel­le ja vii­del­le tai­val­kos­ke­lai­sel­le it­se­näi­syys­päi­vä­nä

Mainos: Iijokiseudun joulutarjous: Iijokiseutu Digi + Lehti 3 kk vain 29 euroa, tilaa tästä!

Mielipidekirjoitus
Tilaajille

Koh­tuu­hin­tai­sen vuok­ra-asu­mi­sen alasajo huo­les­tut­taa – kehitys voi johtaa myös huo­mat­ta­vaan asun­not­to­muu­den kasvuun

Kasvukeskusten ulkopuolisille alueille ei ole vuoden 2019 jälkeen, harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta, myönnetty valtion avustuksia tai korkotukilainoja kohtuuhintaisen asumisen rakentamiseen tai peruskorjaamiseen.

Taustalla on Valtioneuvoston 2019 tekemä linjaus. Myöskään vapaarahoitteista lainaa kiinnitysvakuuksin kasvukeskusten ulkopuoliset ara-vuokrataloyhtiöt eivät käytännössä saa lainkaan.

Kasvukeskusten ulkopuolella sijaitsee 245 kuntaa, joissa asuu noin puolet suomalaisista. Näissä kunnissa on arviolta yli 100 000 valtion tuella rakennettua kohtuuhintaista vuokra- ja asumisoikeusasuntoa, joissa asuu arviolta 200 000 asukasta. Kasvukeskusten ulkopuoliset alueet eivät ole pelkkää taantuvaa maaseutua vaan siellä on myös eläviä ja kasvavia kuntakeskuksia sekä maakuntakeskuksia. Lisäksi monessa kunnassa on käynnissä kunnan sisäistä muuttoliikettä, kuten Pudasjärvellä ja Kuusamossa.

Jos rahoitus uudiskohteille tai perusparannuksille lopetetaan, niin taloudellisestikin terveen ara-vuokrataloyhtiön talous ja sitä mukaa kiinteistöt romuttuvat aikaa myöten.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.