LIIKENNE: Lop­pu­vuo­si on po­ro­ko­la­rei­den syn­kin­tä aikaa – Am­mat­tiau­toi­li­ja: "Kai­kil­la po­roil­la pitäisi olla hei­jas­tin. Olen vält­tä­nyt kym­me­niä ko­la­rei­ta, kun olen ha­vain­nut hei­jas­tin­po­ron"

OSAO: Am­mat­ti­opis­toa ollaan muut­ta­mas­sa Pu­das­jär­ven kau­pun­gin­ta­lol­le – Toi­veis­sa on, että opis­ke­li­jat ja kau­pun­gin johto oli­si­vat saman katon alla jo ensi syksynä

Talousarvio: Bud­jet­ti­esi­tys läpi kau­pun­gin­hal­li­tuk­ses­sa: Pu­das­jär­vel­le tehdään yli kaksi mil­joo­naa euroa yli­jää­mäis­tä ta­lou­sar­vio­ta, mutta liik­ku­ma­va­raa ei silti ole

Kan­san­edus­ta­ja Hal­meen­pää työnsi vih­rei­den kam­pan­jaan vauhtia – "Vael­lus­ka­lo­jen esteet pitäisi pois­taa"

Hanna Halmeenpää löysi Pudasjärven ehdokkaista vanhan tutun, Tapio Lievetmursu on ollut aktiivivihreä Kalajoella asuessaan.
Hanna Halmeenpää löysi Pudasjärven ehdokkaista vanhan tutun, Tapio Lievetmursu on ollut aktiivivihreä Kalajoella asuessaan.
Hanna Halmeenpää löysi Pudasjärven ehdokkaista vanhan tutun, Tapio Lievetmursu on ollut aktiivivihreä Kalajoella asuessaan.
Kuva: Toivo Kiminki

Vihreiden kansanedustaja Hanna Halmeenpää kävi viime viikolla vauhdittamassa Pudasjärven Vihreiden kuntavaalikampanjaa. Hän kehui virkeästi alkuun päässyttä vihreiden joukkoa.

– On ainakin Suomen ennätys, kun yhdistys on saanut parissa viikossa kokoon näin laajan ja osaavalta vaikuttavan joukon ehdokkaita.

Yhtä Pudasjärven vihreiden ehdokasta Halmeenpää kertoi saavansa kiitellä koko poliittisesta urastaan. Tapio Lievetmursu oli vuoden 2008 vaalien alla Kalajoella puolueen aktiiveja.

– Vähän ennen vaaleja tuo Tapio houkutteli minua ehdokkaaksi. Sain miettimisaikaa yön yli ja lupauduin. Ennen pyyntöä minulla ei ollut aikomustakaan politiikkaan lähteä.

Uusi ehdokas pääsi reilusti läpi ja kolmen vuoden päästä eduskuntavaaleissa jäi paikka parinsadan äänen päähän. Seuraavissa vaaleissa paikka eduskuntaan sitten Kalajoen naiselle heltisi.

Läheskään varma ei Hanna Halmeenpää sanonut olevansa vireille pannun Iijoen Raasakan voimalan kalatiehankkeen etenemisestä. Hän epäilee joen alajuoksun maanomistajista löytyvän vastahankaa vesitalouslupaa vastaan valituksen verran.

– Totta kai kaikki nousukalan vaellusesteet Iijoestakin pitäisi poistaa. Myös kalojen alasvaelluksen varmistaminen on jokivartisten etu. Raasakka olisi vasta pitkän polun alku.

Vuosikymmenten aikana täällä kärsitty kalataloushaitta on RKTL:n tutkimusten mukaan kymmeniä miljoonia euroja.Velvoiteistutuksilla on siitä korvattu vain viitisentoista prosenttia, Halmeenpää sanoo.

– Nyt voimayhtiö pesee kätensä kun lupautuu maksaman kolmanneksen kalatiestä. Ja mikä erikoisinta, suunnitelman mukaan valtio Metsähallituksen nimissä kustantaa kalatien sille. Valtion vesialueethan ovat Iijoella vasta voimaloiden yläpuolella, Halmeenpää ihmettelee suunnitelmia.

– Yleisen oikeuskäsityksen mukaan haitan aiheuttajan tulisi pitäisi kustantaa vaelluskalakantojen palauttaminen padottuihin jokiin.

Kaikki vaelluskalaesteet tulisi poistaa. Iijoessa olisi hyvät mahdollisuudet, onhan joen yläjuoksu hyvässä kunnossa, kansanedustaja Hanna Halmeenpää sanoi.