Tai­val­kos­ken kir­kon­ky­län ala­kou­lun re­mont­ti on jo 2,5 kuu­kaut­ta myö­häs­sä – Kunnan tek­ni­nen joh­ta­ja: "Jos si­sä­il­ma­on­gel­ma jatkuu, työ on mennyt huk­kaan"

Pääkirjoitus

Kansa on löy­tä­nyt luonnon – ra­ken­teet ja pal­ve­lu­va­rus­tus pi­det­tä­vä kun­nos­sa

Pudasjärvi

Pääkirjoitus

Kansallispuistojen käyntimäärät ovat kasvaneet edelleen kuluvan vuoden aikana. Kasvupyrähdys koettiin jo edellisen vuoden aikana. Syyksi epäiltiin koronaepidemian aiheuttamia liikkumisrajoituksia, jolloin ihmisten piti kuitenkin keksiä sisältöä lomiinsa. Nyt jatkunut kasvu antaa aiheen olettaa, että ehkä suomalaisten havahtuminen luonnossa liikkumiseen olisi hieman pysyvämpää.

-
Kuva: Janne Körkkö

Kaukaa ei tarvitse erityistä luontosuhdetta etsiä. Norjalaiset ovat kautta aikojen kuuluisia siitä, että tuntureilla samoilu ja ulkoilu ovat lähes kansallisominaisuus. Samaa viittaa on aseteltu ahkerasti myös suomalaisten ylle. Käytännössä suomalainen on kuitenkin osoittautunut hieman vieraantuneeksi luonnosta, mitä osoittaa esimerkiksi Etelä-Suomen puistojen ruuhkien tuomat ongelmat.

Luontokäynnit suuntautuvat useimmiten kansallispuistoihin ja rakennettuun luontoympäristöön. Toiveena ja lähes vaatimuksena on esteettömyys, tulipaikat ja jopa organisoitu jätteiden keruu. Kasvava käyttäjäjoukko onkin törmännyt siihen, että luontorakenteet ovat päässeet osin jopa heikkoon kuntoon ja luontomatkailijan taivallusta helpottavia palveluvarustuksia on jopa purettu.

Metsähallitus laskee, että kansallispuistoihin tehtiin heinäkuun loppuun mennessä 2,5 miljoonaa käyntiä. Syyksi löydetään pandemian ohella, tai osittain myös sen ansiosta, lisääntynyt etätyömahdollisuus ja sitä myötä kasvanut aika perheen parissa.

Rakenteiden ja palveluvarustuksen ylläpitämiseksi vaaditaankin lisää rahoitusta.

Vaatimus lisärahoituksesta on yhteiskuntaa ajatellen perustelua, sillä luonnossa liikkuvien vaikutus aluetalouteen on merkittävä. Kaikkiaan luontomatkailun arvioidaan tuovan lähiseuduille noin 371 miljoonaa euroa. Luonnossa liikkumisen kansanterveydellisen vaikutuksen arvioidaan olevan noin 396 miljoonaa euroa.

Syötteen kansallispuistossa onkin kunnostettu retkeilyreittejä nyt merkittävissä määrin.