Reilu vuosisata sitten Suomesta sukupuuttoon metsästetyn majavan kanta kasvaa ja laji on levittäytynyt ensimmäisistä siirtoistutuksista suureen osaan Suomea.
Samalla on havaittu, että luontoon 1930-luvulla ulkomailta siirretyissä jyrsijöissä olikin ollut kahta lajia. Suomen alkuperäinen laji on ollut euroopanmajavaksi nykyään kutsuttu, kun istukkaista paremmin menestyneet olivat kanadanmajavia.
Nuo istutukset tehtiin pääasiassa Varsinais-Suomeen. Vähitellen on kanadanmajava laajentanut elinalueitaan niin, että sitä esiintyy jo Pudasjärvelläkin monissa vesistöissä.
Monet metsästäjät ovat päässeet majavanlihan makuun joka vuosi, tietää Pudasjärven riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Mika Timonen. Itse hän ei kuitenkaan ole majavajahtiin intoutunut.
Sen verran vähäinen kanta vielä on, että vahinkoja ei majavien puroihin kyhäämistä padoista ole juuri koitunut. Malliksi on uudenlaista elinympäristöä kuitenkin elikon puuhista saatu ainakin Kouvan Suvanto-ojan varteen.
Metsähallituksen eräsuunnittelija Timo Eskola tietää majavan jäljiltä Etelä-Suomessa joudutun patoja purkamaan, pahimmillaan kun ovat tukkineet maanteiden rumpuja.
Mies tietää majavaa löytyvän joka puolilta Pudasjärveä. Sille mieluisimpia, jyrkkätörmäisiä luonnonpuroja täältä kyllä löytyy. Eskolan tiedon mukaan ensimmäinen Pudasjärvellä varmistunut majavan uuden tulemisen jälkeinen pesintä tapahtui viitisen vuotta sitten Aintio-ojassa.
Menneinä vuosisatoina majava on ollut tärkeä eläin, se näkyy hyvin monissa Majava- tai Majova-alkuisissa paikannimissä. Pudasjärveltä niitä ei tosin montaakaan löydy.
Suvanto-ojalta majava on siirtynyt pois, tietää sarakyläläinen Janne Kummala. Hän on mielenkiinnosta selvitellyt kotikylänsä ja lähiseudun puronvarsien majavaesiintymiä.
Niitä löytyy myös Livojokivarresta, jossa tiettävästi ensimmäiset havainnot tulokkaasta tehtiin viime vuosituhannen loppuvuosina. Muutaman pesinnänkin Kummala on saanut varmistettua, tosin Livojoen latvoilta Posion puolelta.
Majavan kaatamia puita, lähinnä haapoja ja koivuja, Kummala on löytänyt melko vähäistenkin ojaluirujen varsilta. Niiden hän arvelee olevan yksinäisten, vaeltelevien eläinten tekosia.
Parisen vuotta sitten Kummala pääsi majavanlihan makuun. Parikymmenkiloisesta eläimestä hän otti lihan lisäksi talteen nahan ja pään. Keitetystä kallosta tuli hieno metsästysmuisto.
Erityisen mieluisana mies pitää mahdollisuutta harrastaa pyyntiä keväällä. Hankikelillä on kaukaisemmatkin majavapurot helppo tavoittaa samalla kun katselee ja kuuntelee luonnon heräämistä.
Tuosta keitetystä majavan kallosta, jopa sen kuvasta, asiantuntija pystyy määrittelemään lajin. Muuten joudutaan tutkimaan niiden dna, kertoo Suomen riistakeskuksen erikoissuunnittelija Harri Norberg.
Tuo dna-näyte voidaan saada jo eläimen jyrsimistä puun lastuista. Sopivissa oloissa niissä säilyy sylkeä, ja siitä pystyy selvittämään onko asialla ollut kanadan- vai euroopanmajava.
Pudasjärvellä ei toistaiseksi pitäisi olla mitään epäilyjä lajista, täällä liikkuu vain kanadanmajavia. Niitä on Suomessa 10 000–20 000 viime vuonna metsästysseuroista kerättyjen havaintojen mukaan.
Euroopanmajavien kanta on samaisen kyselyn mukaan 3300–4500 välillä. Varsinais-Suomeen aikoinaan tuotu kanta ei ole pystynyt kilpailemaan reviireistä kanadanmajavan kanssa.
– Mutta Ruotsista leviävä, aikoinaan Norjan tuntureilla metsästäjiltä hävittämättä jäänyt majavapa onkin ärhäkämpi, kertoo Harri Norberg.
Ja se on levittäytymässä kohti itää. Vahvin kanta on Länsi-Lapissa, mutta Kemijokivarressakin niitä jo on. Uusin varmistettu tieto euroopanmajavasta on Ranualta, Simojoen vesistöstä.
Kovin kaukana ei siis ole aika, kun näillä seuduin voi esiintyä sekä kokonaan rauhoitettua euroopanmajavaa että kanadanmajavaa, jonka pyyntiaika on riistalajeista pisin, loppukesästä kevääseen.
Riistakeskuksessa on erikoissuunnittelija Norbergin mukaan tekeillä kanadanmajavakannan hallintasuunnitelma. Siinä yhteydessä tulee varmasti pohdittavaksi lajien suhde.
Mies ei halua ennakoida, mutta ei pitäisi ihmeenä jos kanadanmajavaa alettaisiin entistä aktiivisemmin poistaa niiltä alueilta, joihin euroopanmajava on leviämässä.
