– Tekivät helevetinkonneen Pirunkoskeen, lausui naapurin edesmennyt ikäisäntä 60 vuotta sitten. Oli käynyt ilmi säännöstelyn vaikutus Pintamojärven rantatörmiin, veteen ja kalastoon.
Mikään ei ole ikuista. Turhien vesivoimalaitosten poistoa haluaa tukea myös Suomen valtio. Budjettiin varattiin rahaa ja sitä jaetaan NOUSU-nimisessä hankkeessa. Kuusamolaiset jo hyödyntävät mahdollisuutta Kuusingin Myllykoskella.
Voimarakentamisen ennallistaminen maksaisi Pintamolla noin miljoonan. Pääosa summasta menisi laitoksen lunastamiseen. Yleinen tapa hinnoitella lunastus perustuu laitoksen vuotuiseen energian tuottoon ja kuntoon.
Kuusamossa oli kysymys 6 GWh:n vuosituotantoon yltävästä laitoksesta, joka on Pintamon laitosta kaksi vuotta nuorempi. Pintamon laitos tuottaa energiaa vaatimattomat 1,4 GWh vuodessa.
– Pari vuotta sitten tein yhdessä kaupungin liikuntapaikkamestari Heino Ruuskasen kanssa kuntalaisaloitteen könkään hyödyntämiseksi kesämatkailun vetonaulana, sanoo keskustan kaupunginvaltuutettu, Marko Koivula.
Kannonnousu-retkeilyreitti Kurenalan ja Syötteen välillä kulkee könkään tuntumasta. Koivula näkisi könkään luonnontilassa tuovan lisäarvoa reitille.
– Aloite kaatui kaupunginhallituksessa lähinnä, koska Koskienergia ei tuolloin lämmennyt yhteistyölle. Lisäksi hallitus näki, että putouksen väliaikainen läpilasku häiritsisi alueen maanomistajien rauhaa, hän toteaa.
Pintamolla voimalaitoksen tuntumassa asuvaa kuntavaaliehdokas Hanne Vähäkuopusta matkailu ei häiritsisi. Hän näkee merkittäviä alueellisia etuja könkään hyödyntämisessä.
– Kohde on ainutlaatuinen läntisellä Koillismaalla. Se mitä ihminen rakentaa, voidaan myös purkaa, kun rakennelma käy tarpeettomaksi, hän sanoo.
Julkisen tuen ehdot täyttyvät Pintamolla. NOUSU-hankkeen päätarkoitus on tukea uhanalaisten vaelluskalakantojen säilymistä, mutta muutamat muutkin perusteet käyvät:
1. Kalakannoille haitallisen voimalaitoksen toiminnan lakkauttamisen tukeminen on mahdollista, jos se on kustannustaloudellisesti vaikuttava ratkaisu kalakannan elvyttämiseen.
2. Voimalaitosten poistoon tähtääviä ennallistamishankkeita arvotetaan monimuotoisuuden säilyttämisen, vaelluskalakannan tilan ja kantojen elvyttämispotentiaalin perusteella – mutta myös virkistyskäytön kannalta voi olla tärkeää saada vesistö vapautetuksi muuhun käyttötarkoitukseen kuin vesivoimatuotantoon.
Muikku ja taimen lisääntyvät Pintamo-ojan alajuoksulla. Katkeileva virtaus voimalaitoksen tarpeiden mukaisesti on näille lajeille uhka, joka poistuisi voimalan mukana. Säännöstelyn takia kadonneen kivisimpun voisi kotiuttaa uudelleen järveen. Ehkäpä muikkukin kasvaisi kuten ennen.
Valtion tuen saaminen vaatii omavastuuosuuden; noin puolet laitoksen lunastamisen ja ennallistamistöiden loppusummasta. Sen keräämisessä täytyisi turvautua kansan karttuisaan käteen.
Vähissä ovat miljonäärit Pintamojärven rannoilta, eikä mökkiläisillä ja talollisilla ole kasorahoja jakaa saakka. Kuusamon Myllykoskella ennallistamishankkeen tukijoiksi on mainittu mm. NHL-miljonääri sekä Koillismaalla mökkeilevä Herlinin mahtisuvun jäsen ja WWF.
Vaikka pintamolaiset ovat olleet urheiluhulluja ja kansainväliseenkin menestykseen yltäneitä, mutta lajivalinnat eivät ole osuneet niin, että tienestit huimaisivat. Jouko Keskiaho saalisti mm. viisi metsurien maailmanmestaruutta. Se ei kuitenkaan tuonut miljonäärin mainetta. Pintamon seudulla juurensa on menestyneillä NHL-kiekkoilijoilla Markus Nutivaaralla ja Jari Viuhkolalla. Olisivatko he ympäristöasioita ymmärtäviä? Emme tiedä.
Yritys voi lahjoittaa rahaa esimerkiksi toimialueensa urheiluseuralle. Verotuksessa vähennettävän lahjoituksen yläraja on kuitenkin vain 850 euroa. Suurempia verottomia lahjoituksia voi tehdä vain tieteen, taiteen ja kulttuurin edistämiseen tarkoitetuille säätiöille tai yliopistoille.
Hyväntekeväisyys on harvoin tuottava liiketoimi, mutta urheilun tai taiteen sponsorointi vahvistaa yrityksen julkisuuskuvaa. NOUSU-hankkeen omavastuun rahoittaminen voisi sekin tuoda hyötyä yrityksen imagolle.
Eräänä rahoittajana voisi toimia metsätalous, joka on Pintamojärven valuma-alue pääasiallisin elinkeino. Pinta-ala on 40 000 hehtaaria, joka tuottaa satoja tuhansia vuodessa. Olisivatko metsänomistajat valmiita luopumaan vuoden tulostaan järven ja laskuojan hyväksi?
Mökkien vuodentulo tyypillisellä käyttöasteella, satanen vuorokaudessa olisi jo tarvittava potti. Silloin puhuttaisiin summasta 5000 euroa per kotitalous. Jos kaikki osallistuisivat, kertyisi vaadittava puoli miljoonaa.
Tässä tapauksessa kotitalouden tekemää lahjoitusta voisi pitää investointina. Rantatontin hinta on suorassa suhteessa järviveden laatuun. Säännöstelyn lopettaminen varmistaisi kesämökkiin tehdyn sadan tuhannen investoinnin arvon kasvun.
Kuusamossa on säästösyistä päädytty voimalaitoksen museointiin purkamisen sijasta. Voisihan sitä harkita Pintamollakin. Esimerkiksi Oulussa Lasareetinväylän voimala on saneerattu ravintolaksi. Pirunkönkään generaattorihuone voisi kunnostettuna palvella kahvilana. Vapaa koski olisi vetävä nähtävyys ja houkuttaisi asiakkaita.