Suomen 101. itsenäisyyspäivää juhlittiin Pudasjärven seurakuntatalolla varsin perinteisin menoin. Kiitokset annettiin sotiemme veteraaneille ja heidän puolisoilleen, joita ei tosin juhlaväen joukossa enää montaa ollut.
Juhlapuheissa esiintyi tällä kertaa runsaasti viittauksia ylivaltakunnallisiin ilmiöihin. Jo avauspuheenvuorossaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Anni-Inkeri Törmänen nosti esille sanan globalisaatio.
Globalisaation vastapainoksi Törmänen korosti paikallisuuden merkitystä. Pienen yhteisön teot ovat hänen mielestään edelleen tärkeitä.
– Pudasjärvellä vahva yhteisöllisyytemme on voimavaramme, mutta jokainen on joskus avun tarpeessa.
Vaikka Suomi on listattu maailman turvallisimmaksi ja onnellisimmaksi maaksi, jotain korjattavaa vielä Törmänen vielä löysi. Osallisuuden kokemus ei hänen mielestään ole kaikilta osin riittävää. Edelleen esiintyy yksinäisyyttä ja heikkoa elämänlaatua.
– Työmarkkinoillakaan mahdollisuudet eivät jakaannu tasapuolisesti. Vaikka työttömyysaste on Pudasjärvellä saatu painettua jo 10 prosentin pintaan, siihen tarvitaan vielä alennusta.
– Monilla mittareilla katsottuna Suomi on onnistunut, mutta osaammeko sitä arvostaa? Pidämmekö hyvinvointivaltiota itsestäänselvyytenä, Törmänen kyseli.
Maanpuolustustahdon valtakunnallisesta alenemisesta oli huolissaan myös Törmänen, vaikka juuri sen hän katsoi mahdollistaneen nykyisen hyvinvointimme.
Suomen nuorison puolesta puhunut Hirsikampuksen lukiolainen Ilmari Kokko puolestaan vakuutti, ettei esiin nostettu asia ole ainakaan heistä kiinni.
– Jatkamme veteraanien ja edeltäjiemme perinnettä ja pidämme huolen tästä maasta ja sen tulevaisuudesta, hän lupasi koko ikäpolvensa puolesta.
Yleistä oletusta siitä, että itsenäisyyspäivä olisi tärkeämpi vanhemmille ihmisille kuin heille nuorille, hän ei allekirjoittanut. Omasta puolestaan hän piti merkkipäivää tärkeänä juuri perinteiden takia, joka saa tuntemaan ylpeyttä suomalaisuudesta ja Suomesta itsenäisenä maana.
Hän oli kiitollinen siitä, että veteraanit ja seuraavat sukupolvet ovat suojanneet maatamme ja rakentaneet alustan, jossa on nykyään hyvä elää ja opiskella vapaasti kukin haluamallaan tavalla.
Maakuntajohtaja Pauli Harju muistutti, että 101 vuotta sitten annetussa itsenäisyysjulistuksessamme todettiin ”Suomen kansan ottaneen kohtalonsa omiin käsiinsä”.
Sen jälkeen se ei ole ollut aivan yksiselitteistä. Harjun mukaan esi-isämme näkivät itsenäisyyden välineeksi unelmien toteuttamiseen. Visiota vietiin eteenpäin voimallisesti – vaikkakaan ei aina kovin tyylikkäästi.
– Mutta lopputulos ratkaisee ja se on upea. Monilla mittareilla olemme maailman paras ja ainakin paras paikka suomalaisille.
Harju kertasi Suomen itsenäisyyden historiaa ja totesi sen pitkälti globaaleista tapahtumista riippuvaiseksi. Hänen mukaansa I maailmansota loi kansallisvaltiot Eurooppaan, mutta II maailmansota romutti idean.
– Kylmänsodan päättyminen taas palautti useiden maiden suvereniteetin. EU ja Naton laajentuminen muutti asetelmia edelleen.
Kansainväliset suhteet ja suhdanteet ovat kautta aikain heijastuneet myös Pudasjärvelle.
Harju muisteli, että esimerkiksi itsenäisyyden alkuaikojen Vienan retkiin osallistui innokkaita nuorukaisia myös täältä. Myöhemmin Kiestingin taistelut vaativat erityisen raskaat uhrit juuri Pudasjärveltä.
– Molempiin uhrauksiin liittyi myös suurvaltapolitiikkaa, jossa pieni ihminen oli julman pelin nappula. Tahtomattamme edistimme meille vieraita arvoja ja tavoitteita.
Jopa sotien jälkeisen YYA-ajan puolustussuunnitelmat lähtivät ajatuksesta, että länsiliittoutuma hyökkäisi pohjoisesta Suomen kautta Neuvostoliittoon.
– Hyökkäys oli määrä torjua vasta Iijoen tasalla. Näitäkään suunnitelmia ei tehty omien arvojemme ja tavoitteidemme pohjalta, vaikka ne laadittiin pääesikunnassamme.
Tämän päivän vastaavasta tilanteesta Harju nosti esiin EU:n, joka on tuonut Suomelle vakautta ja vaurautta, mutta toisaalta myös ongelmia suhteissa Venäjään.
– Kansainvälisten säädösten räikeät rikkomukset ovat tuomittavia, mutta niiden vastatoimet voivat saattaa meidät taas vieraiden tavoitteiden kannattajiksi vastoin omaa tahtoamme, hän varoitteli.
– Useamman sukupolven aikana osoitettu tahto puolustaa arvojamme sekä kyky torjua loukkaukset ovat edelleen perusasioita turvatessamme isänmaan vapautta ja liikkumatilaa.
Vastaisuuden varalle hän kehotti sitoutumaan vain sellaiseen yhteistyöhön, joka perustuu yhteiseksi koettuihin ja testattuihin arvoihin.
– Se estää meitä joutumasta höynäytetyksi vieraiden tarkoitusperien vangeiksi.
Sivistyskansojen joukossa olemme Harjun mukaan asemamme saavuttaneet.
Hänen mukaansa osoituksena tästä oli viime vuonna iloisesti ja rennosti vietetty Suomi 100 -juhlavuosi, jonka palaute on ollut kauttaaltaan kiittävä.
Tämän vuoden teemana on ollut kansakunnan kipein muisto, kansalaissodan historia. Teeman käsittely on Harjun mielestä ollut rakentavaa ja avaavaa eikä entisten rintamalinjojen korostamista.
Erityismaininnan sai sosiaalidemokraattien kansanedustaja Tytti Tuppurainen, joka oli loppiaisena maakuntaliiton vuosijuhlassa todennut, että aseisiin tarttuminen on ollut työväenliikkeen suurin virhe.
– Samalla Tuppurainen korosti suurta saavutusta, jossa mielivallan jälkeinen toipuminen demokraattiseen järjestykseen tapahtui ensimmäisten kuntavaalien kautta hämmästyttävän nopeasti, Harju kiitteli.