Mielipidekirjoitus

Ii­jo­ki­sou­tua vii­det­tä vuo­si­kym­men­tä –  mukana oli nyt runsas määrä lap­si­per­hei­tä,

Perinteinen, vuodesta 1983 Pudasjärven luonnonsuojeluyhdistyksen järjestämä Iijokisoutu kokosi vanhoja ja uusia soutajia läheltä ja kaukaa ainutlaatuiselle Iijoelle luonnon vaalimisen ja yhdessä virkistäytymisen merkeissä.

Taivalkosken Jokijärven Saijasta lauantaina 27. kesäkuuta matkaan lähtenyt nelipäiväinen soutu kulki seitsemästä yhdeksään venekunnan voimin huilakkaassa vauhdissa läpi koskisarjojen ja muun muassa Taivalkosken, Jurmun, Koivukosken, Parviaisen, Räpättävän, Kellon lossin, Kuren, Sotkajärven ja Eero Räisäsen Eetenin pysähdyspaikkojen kautta Kurenalan Koskenhovin rantaan tiistaiksi 30. kesäkuuta. Mukana joukossa oli kanootilla kulkevia sekä tietenkin turvamelojat kajakeilla.

Parviaisen sateenkaari.
Parviaisen sateenkaari.
Kuva: Tiina-Mari Kärnä

Tänä vuonna Iijokisoudussa ja koskenlaskussa Iijoella oli mukana runsas määrä lapsiperheitä, osa soutukunnista osallistui tapahtumaan jo kolmessa polvessa. Vanhimmat soutajista ovat olleet mukana varhaisista soutuvuosista alkaen, osa yli 40 vuotta. Nuorimmat alle 2-vuotiaat vanhempineen liikkuivat turvallisuussyistä vuorovedoin maita pitkin etapilta toiselle, isommat lapset saivat harjoitella myös koskissa soutua ja suvannoissa osa pääsi peränpitäjäksikin.

Iijokisoudun alkuperäinen tavoite on pitää esillä jokiluonnon suojelua voimalaitosrakentamisen haitoilta ja edistää nousukalan paluuta Iijoelle. Aiheet ovat yhä ajankohtaisia.

Tämän vuoden puolella odotetaan Vaasan hallinto-oikeudesta saatavan ratkaisu asiassa, joka koskee kalaviranomaisen hakemuksesta aluehallintoviraston 2022 tekemää päätöstä velvoittaa PVO-Vesivoima Oy rakentamaan Iijoen alajuoksun voimalaitosten yhteyteen toimivat kalankulkuväylät Iijoen vaelluskaloille. Kyseessä on merkittävin päätös sitten 1980-luvun, kun istutusvelvoitteet määrättiin voimayhtiölle. Kemijoelle odotetaan vastaavaa päätöstä.

Vuonna 1938 perustettu Suomen luonnonsuojeluliitto tukee Pudasjärven paikallisyhdistystään sen vuosikymmenien mittaisessa merkittävässä työssä Iijoen luonnon, jokivarren ihmisten elinpiirin sekä omaleimaisen, Iijokeen liittyvän kulttuurin suojelun puolesta.

Lasten vetämä jumppa Räpättävässä.
Lasten vetämä jumppa Räpättävässä.
Kuva: Olli Karjalainen

Olen osallistunut perheeni kanssa Iijokisoutuun® vasta reilun kymmenen vuoden ajan, viime vuodet tavalla tai toisella myös soudun vastuutehtäviin osallistuen. Soutujoukkoon on aina ollut miellyttävää tulla mukaan, kokemaan unohtumattomia hetkiä vanhojen ja uusien ystävien kesken. Meille ja monelle muulle tapahtuma on odotettu kesän kohokohta.

Perinteiseen soutuohjelmaan yhdistyy joka vuosi myös uusia elementtejä, kuten luonnossa virtavesillä eri puolilta maata veneisiin kerääntyneen joukon kanssa liikkuessa odotettua onkin.

Tänä vuonna monikaan meistä ei olisi Iijokisoudun alkupäivinä uskonut olevansa osallinen Iijoki-räpin syntyyn ja ikäpolvesta riippumatta sen yhdessä esittämiseen päätöspäivänä! Iijokisoudussa oli mukana musiikki- ja tanssialan opetuksen ammattilainen Hanna Yli-Tepsa, alias Rauhatäti, pitämässä räp-työpajaa iltaisin.

Nähtäväksi jää, mitä tulevina Iijokisoudun® vuosina vielä koetaan ja milloin tavoite vapaan virran ja kalojen nousun mahdollistavasta ratkaisusta realisoituu. Luonnon puolesta toimiminen on kestävyyslaji, sillä tiellä Iijokisoutu jatkuu viidettä vuosikymmentään.

aamun tohinaa Parviaisessa.
aamun tohinaa Parviaisessa.
Kuva: Pirkko-Liisa Luhta

Iijokiräpin yhden säkeen sanat:

Meidän kesässä virtaa Iijoki,

Saijan saunasta tarttuu selkään noki.

Saunan jälkeen tyynyyn posket,

huomenna lasketaan Juurikkakosket, vaikka

tiedetään et se on hankala paikka,

peränpitäjäksi tarvitaan kokenut maikka.

Veneet syöksyy alajuoksuun,

hienhaju peittyy tervan tuoksuun!


Hanna Halmeenpääpuheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto