Iijoen vesistön kalastusalue pohti joulun alla lakkauttamistaan Pudasjärven kaupungintalolla.
Kyseessä piti olla Iijoen kalavesiä 33 vuotta hoitaneen yhteiselimen lopetuskokous, sillä uuden kalastuslain mukaiset kalatalousalueet aloittavat toimintansa ensi vuoden alusta. Asia ei kuitenkaan ollut aivan yksinkertainen.
Vaikka kalastusalueen toiminta suurelta osin lakkaa vuodenvaihteessa, toimintoja siirtyy väkisinkin tulevan vuoden puolelle. Sellaisia ovat mm. tilinpäätökseen ja tilintarkastukseen liittyvät asiat, jota ei voi välttää.
– Toimintaa ei siis voida lopettaa, ennen kuin jatkaja on aloittanut toimintansa, totesi kokouksen 12 äänivaltaiselle osanottajalle kalastusalueen puheenjohtaja Jari Jussila.
Niinpä tarvitaan vielä yksi kokous, jolloin lyödään viimeinen naula arkkuun. Loppukokouksen ajankohdaksi päätettiin huhtikuun loppu.
Viimeisessä syyskokouksessaan kalastusalue päätti lahjoittaa vähän irtaimen omaisuutensa – veneen, peräkärryn ja saavillisen verkkoja – toimintaa jatkavalle Iijoen kalastalousalueelle.
Arkisto luovutetaan Maakunta-arkistoon ja nettisivujen sisältämä arvokas data yritetään säilyttää toiminnan jatkajan tarpeita varten.
Tulo- ja menoarviota ei luonnollisesti tulevalle vuodelle laadittu, vaan vähät rahavarat on vuoden aikana koitettu käyttää loppuun.
– Tuloja ei enää ole ja toivottavasti loppuvuonna on vähän menojakin, toivoi kalastusalueen taloudenpidosta huolehtinut isännöitsijä Heikki Tahkola.
Hänen mukaansa varsinaiseen lopetuskokoukseen ei ole vara kutsua asianosaisia edes lehti-ilmoituksilla, vaan kutsut lähetetään kirjeitse. Myöskään kokouspalkkioita ja matkakorvauksia ei makseta.
Ely-keskuksen koolle kutsuma Iijoen kalatalousalueen perustava yleiskokous järjestetään tammikuun 31. päivä Iin Nätteporissa, tiesi kertoa puheenjohtaja Jussila.
– Alun perin kokous oli tarkoitus järjestää kalatalousalueen keskeisellä paikalla Pudasjärvellä, mutta täältä ei löytynyt kokouspaikkaa.
Täysin entisellä mallilla kalavesien hallinnointi Iijoen vesistössä ei jatku, sillä uuden organisaation rajat muuttuvat ja noudattavat paremmin Iijoen valuma-alueen rajoja.
Iijoen kalatalousalueeseen liitetään mm. Iijoen latvavesiin kuuluvat Posion Livojärvi ja Ranuan Ranuajärvi sekä Koston yläpuoliset vesialueet. Lisäksi kalatalousalueeseen tulee kuulumaan iiläisten hallitsema Iijoen suun merialue.
Kalatalousalueen perustava kokous on Jussilan mukaan historiallisen tärkeä, sillä siellä vahvistetaan uuden toimielimen säännöt ja valitaan hallitus.
– Hallituspaikkoja on jaossa 7-11. Jäsenmäärästä päätetään, kun ensin vahvistetaan kalatalousalueen säännöt. Tärkeää on, että paikalla on tupa täynnä porukkaa ja muitakin kuin iiläisiä.
Kokousväen puolelta toivottiin, että toimiva, sopuisa ja alueellisesti kattava hallitus pitää aikaan saada, etenkin kun merimaiden intressit ovat joskus hyvin erilaiset kuin sisävesillä.
Kalatalousalueen kokouksissa päätäntävaltaa käyttävät vesialueiden omistajat ja valtakunnalliset kalastusalan järjestöjen edustajat. Osallistujien on osoitettava, mitä kiinteistörekisteriyksikköä he edustavat ja että edustukseen on laillinen oikeus.
Äänimäärä kokouksissa on porrastettu vesialueiden hehtaarimäärien mukaan. Vähintään 50 vesihehtaaria omistavilla on yksi ääni, 500-1000 hehtaarin vesialueilla kaksi ääntä ja yli tuhannen hehtaarin omistajilla kolme.
