TULVAT: Pu­das­jär­vel­le tul­va­va­roi­tus – Hyy­de­tul­vat kas­tel­leet mökkejä Poh­jois-Poh­jan­maal­la

KORONA: THL: Pu­das­jär­vel­lä jälleen seit­se­män uutta ko­ro­na­tar­tun­taa – viime viikon ko­ko­nais­mää­rä rikki jo kes­ki­viik­ko­na

Iijoen Haa­pa­kos­keen voi­ma­lai­tok­seen val­mis­tui lo­hen­poi­kas­ten alas­vael­lus­väy­lä

Vaelluspoikaset ohjautuvat voimalaitoksen yläkanavaan ulottuvassa suppilossa välppien avulla kiinniottohäkkeihin. Alasvaellusväylän rakennusurakka kesti noin vuoden.
Vaelluspoikaset ohjautuvat voimalaitoksen yläkanavaan ulottuvassa suppilossa välppien avulla kiinniottohäkkeihin. Alasvaellusväylän rakennusurakka kesti noin vuoden.

Lohikalojen vaelluspoikasten eli smolttien alasvaellusväylän rakennusurakka on valmistunut Iijoen ylimmällä voimalaitoksella, Haapakoskella. Kyseessä on Suomen ensimmäinen lohikalojen alasvaellusväylä. Väylän yhteyteen rakennettiin myös kalojen kiinniottolaitteisto. Rakenteen lopulliset kustannukset ovat noin 1,75 miljoonaa euroa.

Vaelluspoikasille tarvitaan erilliset reitit, sillä nousukaloille tarkoitetut kalatiet toimivat yleensä huonosti alasvaelluksen tukena. Useat tutkimukset osoittavat, että smolttien vaellus hidastuu ja osin pysähtyy voimalaitoksilla. Lisäksi osa smolteista voi vammautua tai jopa kuolla uidessaan turbiinien läpi. Smoltit on vaikea ohjata kalateihin ja lisäksi smoltit voivat jäädä oleilemaan niihin. Alasvaellusreitit mahdollistavat smolteille turvallisen kulun voimalaitosten ohi.

Alasvaellusväylä ja kiinniottolaite koostuvat voimalaitoksen yläkanavan puolelle ulottuvasta suppilosta, suppiloon sijoitetuista välppärakenteista, pylväskääntönosturista, kahdesta kiinniottohäkistä sekä kahdesta putkesta. Molempien putkien halkaisija on yksi metri. Lyhyempää putkea käytetään muun muassa laitteiston virtausolosuhteiden säädössä.

Pidempi 130-metrinen putki kulkee voimalaitoksen alakanavan ja ohijuoksutusuoman välisen kannaksen kautta voimalaitoksen alakanavaan. Tätä putkea pitkin kalat pääsevät vaeltamaan, mikäli niitä ei oteta kiinni tutkimuksia tai ylisiirtoja varten.

Alasvaellusväylän alkuosassa on kiihtyvä virtaus. Tarkoituksena on, että smoltit tulevat väylän suulle ohjausaitaa seuraten, havaitsevat väylän virtauksen ja hakeutuvat sen houkuttelemana väylään. Tämän jälkeen kalat ohjataan joko kiinniottolaitteeseen tai putkea pitkin voimalaitoksen alakanavaan jatkamaan vaellustaan.

Alasvaellusväylässä käytettävä virtaus on 1–3 kuutiometriä sekunnissa. Alustavasti on suunniteltu, että alasvaellusväylässä on vettä toukokuun puolesta välistä heinäkuun loppuun. Smolttien vaellushuipun oletetaan ajoittuvan Iijoella kesäkuun alkuun veden lämpötilan ollessa noin 10–12 astetta.

Alkuvuosina smoltteja on tarkoitus siirtää kuorma-autokuljetuksilla alimman voimalaitoksen, Raasakan alapuolelle. Mikäli laitteisto osoittautuu toimivaksi ja riittävän tehokkaaksi, on vastaavat rakenteet tarkoitus rakentaa muille padoille. Näin mahdollistetaan kalojen vaellus yläjuoksulta merelle.

Luonnonvarakeskus tutkii alasvaellusväylän ja aiemmin asennetun ohjausaidan toimintaa telemetriatutkimuksen avulla kesällä 2022.

Alasvaellusväylän rakentaminen on osa Iijoen vaelluskalahanketta 2020–2022. Hankkeen muita toimenpiteitä ovat muun muassa lohikalojen ylisiirrot ja seuranta sekä pienpoikasten istuttaminen. Väylän rakennusurakoitsijana toimi OMP-Konepaja Oy ja rakennuttamiskonsultoinnista vastasi Welado Oy. Väylän on suunnitellut Sweco Rakennetekniikka Oy yhdessä Iijoen vaelluskalahanketoimijoiden kanssa.