Pankki, kunnantalo ja päiväkoti. Harvan omakotiasujan vessa on rakennettu pankkiholviin, mutta Ritolassa näin on. Talon nykyinen omistajapariskunta Markku Knuuttila ja Ulla-Maija Paukkeri etsivät ja löysivät vanhan rakennuksen, jota on hyvä korjailla.
– Seuraavaksi pitää rapata vanhaa maalia pois ja maalata rakennus uudelleen pelavaöljypohjaisella maalilla, suunnittelee Knuutila pihalla.
– Talo on maalattu joskus punamullalla ja sen jälkee, monien maalikerrosten ja vuosikymmenien päästä viimeistelty valitettavasti lateksilla.
Seuraavaksi katse osuukin rannalla olevaan saunarakennukseen.
– Siinä paikalla oli ennen lasten liukumäki. Hyödynnettiin se saunan rakentamisessa.
Saunaan on käytetty myös lasten kiipeilyteline. Kuusamosta Knuutila toi seinälaudoitukseksi tuppilautaa. Rannan puoli on ikkunaseinää niin saunan kuin vilvoitteluhuoneenkin puolella. Toinen vilvoitteluhuone rakentuu toiseen kerrokseen, liukumäen huipulle. Edessä on terassi.
Knuuttila ja Paukkeri rakentavat kaiken itse. Raaka-aineet ja tarvikkeet löytyvät huutokaupoista ja milloin mistäkin.
– Lähes kaikki on tehty kierrätetystä tavarasta.
– Tässä on sellaista luovaa intohimoa, meillä molemmilla.
Saunan lauteet eivät ole ihan tavanomaiset.
– Halusin ne karjalaistyylisesti, että jalatkin ovat kiukaan reunan yläpuolella.
Selkänojatkin ovat tavanomaista tukevammat.
Vanha kunnantalo ja Ritolantien entinen päiväkoti rakennettiin vuonna 1936. Pudasjärven kaupungin arkistoista löytyi alkuperäiset työselostukset ja piirustuksia.
Taloa Knuutila ja Paukkeri olivat etsineet Pudasjärveltä aika pitkään
– Ensin oli kohteena Hirvaskoskella vanha rukoushuone, sitten Ylä-Pietarila ja monta muuta. Tämäkin vaihtoi kolmeen kertaan omistajaa vuoden aikana tullessaan meille.
Rakennuksen perusratkaisut on tehty hyvin. Paukkeri on herkkä homeelle, mutta sitä ei tässä talossa ole.
– Alkuperäiset hirsiseinät ovat paikoillaan, eikä seiniä ole siirretty, eikä tehty ilmastointia, toteaa Paukkeri.
Nyt talossa on ilma-vesi -lämmitys. Aiemmin talo oli liitetty kaukolämpöverkkoon.
Knuuttila on ollut mainostoimistoyrittäjänä Kempeleessä, Oulussa ja Kuusamossa. Pudasjärvelle muuton myötä Matarese-mainostoimisto siirtyi myös Ritolaan.
– Teen vieläkin jonkin verran töitä, mutta kyllä tämä on tätä rakennushommaa nyt pääasia.
Päärakennus onkin pääosin jo remontoitu sisältä. Muutama huone on keskeneräinen. Vanhat hirsiseinät on kaivettu paikoin esille.
Entiseen ns. pikkupuoleen tulee huoneisto Airnbnb -majoitusta varten.
– Pudasjärvellä ei oikein tunnu olevan majoitustiloja.
Edessä aukeava Iijoki, sen saarekkeinen suisto ja Pudasjärvi saa myös eräopaskoulutuksen hankkineen miehen miettimään mahdollisuuksia.
– Voisi hankkia muutaman kanootin. Suistoalue on todella hienoa seutua meloa.
Kunnantalon ensimmäinen piirustusehdotus valmistui 29.5.1934 ja siinä on suunniteltu tilat kunnan toimistoja, käräjien pitoa ja pankkia varten. Tämän suunnitelman mukaista kaunista rakennusta ei kuitenkaan koskaan rakennettu.
Ritola
Kunnan valtuutettujen kokouksessa 29.09.1924 § 3 on päätetty valtuuttaa konttoristi Aarne Paavola ostamaan tila Ritola kunnalle.
Valtuuston kokous 19.11.1924 § 2 ”Ritolan talon kauppa päätettiin hyväksyä ostettuun 47 500 markan kauppahintaan. 18 äänellä yhtä vastaan.”
Ritolan tilan kaupassa kunnalle tuli rakennuksia (entisen päiväkodin kohdalla Ritolantiellä – Pietarilan alueella), joista joku rakennus on toiminut ”kunnan huoneena Ritolassa” kuten kunnanvaltuutettujen kokouksen pöytäkirjassa 22.12.1924 todetaan.
Kunnantoimistorakennus Ritola-tilalle valmistui 1936. Ritolan tilalla kunnanhuone, -huoneisto ja myöhemmin kunnantoimisto on sijainnut vuosina 1924-1974.
Ritolan rakennuksen on suunnitellut J. Karvosen Maatalous- ja Kunnallisrakennusten Piirustustoimisto Oulusta.
