Hyvissä ajoin kesällä sovimme poikani Jukan kanssa osallistuvamme yhteisosuudella Yli-Siuruan hirvijahtiin. Viime vuonna raivasimme riistapellon Jukan perheen Onnela-mökin läheisyyteen. Pelto osoittautuikin suosituksi. Riistakameraan nuolukivelle alkoi ilmestyä eläimiä.
Olemme vuosia tehneet Jukan kanssa yhteistyötä metsä- ja hirviasioissa. Yhteistyön suunnittelimme niin, että minä metsästän alussa puolitoista viikkoa ja Jukka jatkaa sitten viikonloppuisin tarvittavan ajan.
Kotona etsin entisen varusteluettelolistan. Tänä vuonna lisäsin siihen mm. varavirtalähteen, jotta voisin käyttää GPS-tietoon perustuvaa Trackeria. Trackerilla pystyy näkemään metsästysalueen kartan ja ne metsästäjät ja koirat, joilla on vastaava laite.
Olin sopinut pojanpoikani Japen kanssa, että hän tulee muutamiksi päiviksi oppimaan metsä- ja hirviasiaa. Jape tuli junalla puoli kolmen aikaan. Myös sukulaiseni Leevi Oulusta oli lähdössä jahtiin pappansa Matin kanssa.
Illan jo alkaessa hämärtyä saavuimme Japen kanssa majapaikkaan. Ruokailimme ja laitoimme seuraavan päivän varusteet ja eväät valmiiksi. Latasimme puhelimet täyteen. Telkkarista katsoimme uutiset.
Liekokylän vesiosuuskunnalla oli ongelma. Vedenottamoon lienee päässyt pintavettä ja vesi ei ollut juotavaksi kelpaavaa ennen kuin sitä oli kiehutettu. Hirvipirttikin kuuluu tähän vesiosuuskuntaan. Siksi seuran sihteeri Säkkisen Irja lähetti watsup-ryhmälle viestin, että kaikki toisivat juomavettä mukanaan.
Lauantai oli ensimmäinen metsästyspäivä. Kuuden jälkeen oli herätys. Jape vilkaisi ulos eikä ollut uskoa silmiään, sillä maa oli kymmensenttisen lumivaipan peitossa.
Ennen meitä Pirtille oli kokoontunut suurin osa porukasta, noin 40 henkeä. Aikaisemmin tulleet olivat keittäneet kahvin ja teen. Rapulla oli iso rivi erikokoisia vesiastioita. Mekin toimme oman astian.
Metsästysseuran puheenjohtaja Aimo Hiltunen kutsui lavalle Pasin ja Taiton, jotka olivat voittaneet SM -metsästysmitalit kesän aikana ja palkitsi heidät seuran puolesta.
Surkean sään takia ajometsästystä ei järjestetty.
Pääsimme Leevin ja Japen kanssa Karin mukaan tutustumaan koirametsästykseen Asmuntin alueelle. Karin koira ajeli hirveä päivän aikana Asmuntijoen tienoilla parikymmentä kilometriä, mutta hirvi ei suostunut saaliiksi.
Opetin Leeville ja Japelle suunnistusta. Ohjeet ovat: 1. Laita kompassin reuna kartalle kulkusuuntaan. 2. Käännä kompassin hahlo karttapohjoiseen. 3. Katso astelukema (esim. 159) ja vähennä siitä 6 astetta, jolloin kulkusuunta on 153. 4. Ota kompassi käteen ja kierrä sitä niin, että pohjoisneula on hahlossa. Kompassin suuntanuoli näyttää kulkusuunnan. Metsästyskartassamme mittakaava on 1:30.000, joten yksi sentti kartalla vastaa 300 metriä luonnossa.
Illalla kahdeksan jälkeen lähdimme Pirtin saunalle, jonka Esa oli lämmittänyt. Tunnin kuluttua palasimme majapaikkaan iltapalalle. Jape ihmetteli sitä, että jos on poissa metsästyspäivinä, joutuu maksamaan sakkoa. Eikö tämä olekaan vapaaehtoisharrastusta? Vapaaehtoisuus loppuu, kun on ilmoittautunut hirviporukkaan.
Sää oli eilisestä hieman parantunut. Nimenhuudossa todettiin, että koiramiehiä on melkein kymmenen, ampujia on melkein sama määrä ja ajomiehiä viisi. Ensimmäinen ajo sovittiin Konttilaan Mikan talolta tien suuntaan lounaaseen. Ajon pituus on vajaa kaksi kilometriä.
Katsoimme kartasta ajon suunnaksi 220. Matti oli lähimpänä tietä, sitten Jape, minä, Leo ja Jukka A. Lunta oli viitisentoista senttiä ja maastossa syksyn sateiden vuoksi runsaasti vettä. Minulla oli GPS, joten ampujat näkivät missä asti ajo on tulossa. Minulla oli Jukan torvi, Japella moottoripyörän äänitorvi ja muut huutelivat kuuluvasti.
Ojien ylitykset olivat vaikeita. Itselläni oli sadelahkeet kengän päällä, joten helposti ei kenkä ryypännyt. Ajon jälkeen Jape sanoi, että ei olisi ollenkaan pysynyt suunnassa, ellei aina ojan jälkeen olisi tarkistanut kompassista suuntaa.
Ajon aikana näin muutamia hirvien jälkiä. Saavuttuamme passipaikalle, lähdimme tielle päin ampujien autoille. Teimme tulet, paistoimme makkaraa, söimme eväitä ja joimme teetä tai kahvia.
Toinen ajo sovittiin Korentojärven läheisyyteen. Katsoimme Aarnin Markun kanssa lähtöpaikan, suunnan ja ampujien paikat. Ajoreitillä oli paljon jälkiä ja hirvien makuupaikkoja. Joukko hirviä nähtiin ja yhtä vasaa ammuttiin, mutta ei osunut.
Ajon jälkeen teimme tietenkin nuotion. Muistelimme vanhoja savotoita. Pätsin Jussi muisti meidän isämme, Eeron ajaneen Korpivaaraan metsätöihin vanhalla Valmetin kotterolla. Isä oli tehnyt fanerista kuljettajan kopin eli kotteron.
Maanantaina 9.10. kokoonnuimme Pirtille. Väkeä oli vähemmän kuin viikonloppuna. Koiramiehiä sentään runsaasti.Kaikki ampujat lähtivät koiramiesten mukaan. Jukan riistapellon tienoille näyttikin keskittyvän hirvilauma.
Tiistaina Jasper pakkasi vaihtovaatteet ja matkakassin mukaan autoon. Otimme myös evästä ja teetä.Kahdeksalta olimme taas Pirtillä. Mika ilmoitti nähneensä tullessaan kolmen hirven jäljet Kolmikannanaholla. Päätettiin panna koira hirvien perään. Ylimääräisiä ampujia meni mukaan.
Talonmiehen tehtäviä: puunkantoa, veden lämmitystä ja vasan nylkemistä
Keskiviikkona olin Pirtillä talonmiehenä. Tehtäviin kuului taas puiden kantoa, kahvin keittoa sisällä ja veden lämmitys isolla padalla ulkona, puiden kantoa saunalle, vasan nylkemistä ja pesemistä. Eero oli ampunut vasan. Ampuja saa seurassamme hirven sisäelimet ja pään (kieli). Sain Eerolta palan vasan maksaa ja lisäksi Eero neuvoi maksan laiton pannulla ja uunissa.
Päivälliseksi laitoin herkullisia maksapihvejä ja suurimman osan maksasta paistoin uunissa. Olin Jukan kanssa suunnitellut, että iltaisin raivaisin pihan läheisyydessä oleva pusikkoa. Märkien säiden vuoksi työ edistyi vain hieman. Edellisinä vuosina säät olivat suosineet ja raivaus oli edistynyt.
Torstaina tein taas talonmiehen töitä. Vaihdoin sahaan uuden terän ja jatkoin rankojen sahausta.
Illalla Onnelassa oli siivouspäivä. Imuroin ja pesin vessan. Laitoin pakastimen päälle, koska tiesin saavani lauantaina ja sunnuntaina hirven lihaa. Kotona vaimo halusi hirvenlihaa mahdollisimman paljon jauhettuna. Sovin jauheliha-asiasta lihamestari Marjutin kanssa.
Perjantaina tein aamupakkauksen Oulua varten. Pirtillä oli taas talonmiehen hommia. Markun kanssa jatkoimme sahausta. Pirtillä oli sinä päivänä osa ampujista. Innostuimme kertomaan Kuusamon suvuistamme: mm. Tauriainen, Nevala ja Paana.
Lähdin taas Pudasjärvelle, jossa ruokailin Aunen ja Matin kanssa. Jatkoin matkaa Ouluun, jossa majoituin taas Martin luona. Illalla Martti kertoi omasta ja vaimonsa suvusta. Kotitilan ja suvun vaiheista Saarelan suku oli tehnyt kirjan, johon tutustuimme. Saunoimme ja tarkistin lauantain vaatetuksen.
Lauantaina Heräsimme Martin kanssa kahdeksan tienoissa. Teimme rauhassa aamutoimet ja kertasimme hyviä jumppaliikkeitä. Yhdentoista jälkeen laitoimme juhlavaatteet. Olimme Martin kanssa menossa Ollin pojan, yhteisen lapsenlapsenlapsemme, kastetilaisuuteen
Minun tarvitsi ehtiä vielä illalla Pirtille saamaan lihaosuuksiamme. Ajoin Yli-Iin ja Tannilan kautta, mutta runsaan sateen vuoksi hiekkatie oli kurainen ja kuoppainen.
Esa avasi lihavaraston, josta otin vakuumipakattavaksi jauhelihaa. Laitoin lihat pakkaseen.
Sunnuntaina otin lihat pakasteesta ja siirsin varusteitani autoon. Meinasin myöhästyä Pirtiltä. Juuri, kun tulin sisään, Aimo pyysi minut lattialle uunin eteen. Hän onnitteli minua kesällä olleen merkkipäivän johdosta ja kiitti, että olen kirjoitellut myönteisesti metsästysseurastamme Yli-Siurualta.
Nimenhuudossa totesimme, että meitä on kolme ajomiestä ja ampujia lähes kymmenen. Lisäksi on liuta koirametsästäjiä.
Ensimmäinen ajo vesi- ja räntäsateessa oli Asmuntijoen varrella. Hirvi oli loikkinut edelläni jokirantaa pitkin, mutta hypännyt sitten joen väärälle puolelle. Toinen ajo oli Saukkomaalla. Ei ollut hirvihavaintoja. Oli vain vanhoja jälkiä sulavassa maassa.
Pirtillä oli vielä lihanjako. Metsässä minulle tuli perusteellisesti kylmä. Vaatteet olivat märät. Pirtissä sain kuumaa juotavaa ja autossa oli vaihtovaatetta. Luovutin Matille tuomani Mäntän paperit. Sitten selvisin lihavajalle, jossa ehdin vähän auttaa. Lihavarastonhoitaja Marjut auttoi minua pakkaamaan lihoja.
Hyvästelin porukan. Luovutin Jukalle avaimet.
Maanantaina Martti keitti aamupuuron. Varasin kotimatkalle vähän evästä. Yhdeksän tienoilla lähdin etelää kohti. Matka kesti melkein kuusi tuntia. Pari pysähdystä ja ruokatauko oli välillä. Pulkkilassa tankkasin kalleinta bensaa, jonka litrahinta 2,20 euroa.
Oli ollut perinteiseen tapaan vaihteleva ja mielenkiintoinen syysmatka.