Toiminnallista vanhustenviikkoa vietettiin Hirsikartanon Iijoen puoleisessa päässä, yksityisen palvelutuottaja Mikevan hoitajien hellässä huomassa lokakuun ensimmäisellä viikolla.
Vanhustenviikkoa on vietetty toiminnallisissa merkeissä. Palvelukodin päällikkö Niina Parviaisen mukaan asukkaat ovat tehneet mm. huoneentauluja, joihin on kiinnitelty muistoja, miten oli ennen ja miten nyt.
Sunnuntaina oli seurakuntakodilla vanhusten juhla, jossa myös omaiset olivat paikalla. Maanantaina kävivät ilahduttamassa päiväkodin lapset ja leivottiin maa- ja kotitalousnaisten johdolla.
Tiistaina oli vanhustenpäivän messu ja ulkoilupäivä, jossa apuna olivat OSAO:n lähihoitajaopiskelijat. Opettaja Merja Kokon mukaan Pudasjärven yksikön opiskelijat jalkautuivat vanhustenviikon ajaksi eri hoivapaikkoihin ja saivat hyvää kokemusta tulevasta työstään.
Hirsikartanon Mikevan puolella meno oli varsin kansainvälistä. Paikalla oli paikallisten lisäksi opiskelijoita Oulusta, Ranualta, Kongosta ja Irakista.
Ensimmäistä kertaa Hirsikartanon hienoihin puitteisiin tutustuneiden opiskelijoiden mielestä on huikea juttu, miten Pudasjärvellä vanhuksia arvostetaan.
Viikon varrella Hirsikartanossa on muisteltu myös entisaikoja terassille kootun vanhojen tavaroiden näyttelyn kautta. Vaikka lähimuisti monella asukkaalla on heikentynyt, vanhat työvälineet ovat muistissa pysyneet. Niiden käyttötarkoitusta oli mukava nuoremmille sukupolville selittää.
Perjantaina oli yhteinen makkaranpaisto- ja herkutteluhetki Iijoen rannassa. Viikonloppuna keskusteltiin kahvittelun merkeissä ja luettiin ”Kun Pudasjärvi Ruotsiin lähti” -kirjaa.
Alusta saakka Hirsikartanon asukkaana olleen Anna-Liisa Takaraution mielestä Hirsikartanossa on hyvä olla. Kovin suuri ikävä ei ole kotiin, mutta huoneen piironkia koristavat omaisten kuvat. Niitä on mukava katsella silloin, kun heitä ei ole paikalla käymässä.
Lapsista neljä asuu kylällä ja yksi kotipaikalla Hetekylässä. Myös puhelimella yhteyttä pitävät, mikä nykyaikana on helppoa. Ensimmäinen puhelin tuli Anna-Liisan synnyinkotiin, Hetekylän Keinäseen vasta myöhään. Sitä ennen käytiin puhelemassa naapurissa, Juurikassa.
– Parhaiten mulla mahtaa täällä aika kulua, mutta kotonakin pääsee käymään. Täytyy siellä käydä välillä tutkimassa paikkoja.
