Posiolaisen marjayrittäjä Petri Lehtiniemen suunnitelmat menivät uusiksi. Hänen omistamaansa vanhaan Pisteen kouluun Sarakylässä on majoittumassa noin 80 thaimaalaista.
He tulivat paikalle viime torstaina. Yrittäjän muutaman viikon takainen suunnitelma oli aloittaa poiminta Etelä-Suomesta mustikalla. Nyt on kuitenkin selvinnyt, että sadon kypsymistä siellä pitää odotella kuun vaihteeseen.
Siksi Lehtiniemi on päättänyt, että Pisteestä ei lähdetäkään, vaan marjastajat odottelevat hillan kypsymistä. Hilla menee kotimaan vähittäismyyntiin ja teollisuudelle, Lehtiniemi suunnittelee. Kovin hyvää hillasatoa ei ole miehen selvittelyjen mukaan Posion - Pudasjärven - Ranuan seudulla kuitenkaan tulossa.
Jos mustikkaa löytyy riittävästi samoilta seuduilta, ei Pisteen thaimaalaisten marjaevakkoon tarvinne lähteä. Puolukkaa näyttää kukinnan perusteella tulevan runsaasti, joten loppusyksyllä kerättävää riittänee, Lehtiniemi arvioi.
Mustikan maailmanmarkkinahinnan hän uskoo olevan nyt viimevuotista korkeamman. Baltian maihin, jotka ovat merkittävin kilpaileva mustikan tuotantoalue, on miehen tietojen mukaan tulossa enintään keskinkertainen sato.
Posion mies pitää jo jokusen vuoden voimassa olleen määräyksen turvata vieraspoimijoille vähintään 30 euron päivätienesti järjestelykysymyksenä.
Lehtiniemi on jo muutaman vuoden ajan siirrellyt kutsumiaan poimijoita marjasadon mukaan pitkin Suomea. Töitä se vaatii, pitää selvittää satotilannetta monelta alueelta, hän sanoo.
Ilman omaa maastossa kiertelevää verkostoa se ei onnistu. Petri Lehtiniemi naurahtaa Luonnonvarakeskuksen ensimmäisten kukinnan pohjalta tehtyjen satoarvioiden olevan sen verran ennenaikaisia, että niiden varaan ei uskalla toimintaa rakentaa.
Pitkä odottelu voi Pisteen marjastajilla olla edessä, jos eivät hillan perässä kohti etelää lähde. Sarakylän ja itäisen Ranuan soilla ei kypsää marjaa löydy vielä pariin viikkoon.
Sarakyläläinen Kari Jylhänlehto totesi ensimmäisillä tiedustelukäynneillään sadon jäävän selvästi viime kesää heikommaksi. Avosoillekin hillaa näyttää tulevan, mutta vain muutamille mättäille.
Kokenut hillamies epäili kunnon hillakesän aikaansaamisen olleen vähille kukinnan aikaisille pölyttäjille liian kova urakka. Siihen viittaisi raakileiden hyvin paikoittainen esiintyminen soilla.
Pudasjärven länsi- ja eteläosien soita kierrellyt Timo Kerälä sanoo hillaa tulevan paikoin jopa hyvin. Joka suolle ei, mutta puustoiset rämeet näyttävät miehen mukaan kaikkein lupaavimmilta.
Mutta koskaan kokeneen hillastajan uralla ei kypsyminen ole mennyt näin myöhäiseen. Kerälä aikoo lähteä sankon kanssa suolle vasta kuun vaihteen tietämissä, hillat ovat paikoin vielä tupella
Kerälän kokemuksen mukaan hillan maku ja vitamiinipitoisuus kärsii, kun kypsyminen menee loppukesään. Hän pitää ensimmäisenä avosoille kypsyneitä hilloja kaikkein parhaimpina.
Jäitä hillahattuun heittää Ranuan kunnan hillauutisissa himohillastajaksi tiedetty Tauno Impiö. Hänestä ei avosoiden hillatilanne hurraita ansaitse.
Rämeille ja mättäisille soille marjaa kypsyy, parhaiten tiheän puuston alle. Jos hillakuoriaista ja hallaa ei tule, ennakoi Impiö tämän kesän hillasadon keskinkertaiseksi.
Poiminta miehen laajalti tuntemilla Ranuan soilla alkaa puolentoista viikon kuluttua. Kerättävää riittää marjatohtorin arvon Hillamarkkinoilla jokunen vuosi sitten saaneen miehen mukaan pitkälle elokuulle.