Haulikolla ammuttu kotka pelastettiin Aittojärven Koivuojanlatvasuon maastosta syyskuun lopulla ja siirrettiin eläinpuiston väen hoitoon Ranualle.
Siellä eläinlääkäri totesi kotkan saaneen siipensä vaurion yhdestä haulikolla ammutusta haulista. Kotka oli vielä hyväkuntoinen, painoa oli 5,1 kiloa.
Eläinpuistossa kotka ruokittiin kuntoon ja siirrettiin suurempaan häkkiin. Siinä se saattoi kokeilla siipiensä kantavuutta, eläinpuiston intendentti Mari Heikkilä kertoi.
Lopulta kotkanaaras, joka oli rengastettu pesäpoikasena Länsi-Lapissa kesällä 2014, katsottiin niin hyväkuntoiseksi, että se voitiin vapauttaa luontoon. Mari Heikkilä kuljetti pahvilaatikkoon laitetun linnun Siurualle vastaan tulleelle erätarkastaja Jani Suualle.
Eläinpuisto eväillä kotka oli lihonut puolisen kiloa. Suua, myös monet kotkareviirit vuosittain kiertävä ja niiden poikaset rengastava Metsähallituksen valtuuttama pesätarkastaja, arveli sillä olevan hyvät mahdollisuudet selvitä talvesta.
Ensi keväänä voi kotka jo hyvällä onnella löytää vapaan reviirin ja yrittää pesimistä, Suua uskoo.
Tietoa kotkaa haavoittaneesta ampujasta ei ole ainakaan Suuan korviin kuulunut. Yhtä kehno on tilanne noin kymmenen kilometrin päässä tämän kotkan ampumispaikasta vuonna 2015 pesästä ammuttuna löytyneen kotkan suhteen – ampujaa ei ole löydetty.
Samalla kyydillä sai Suua vapautettavakseen pienemmän Ranualla kuntoon hoidetun linnun, hiiripöllön. Se oli joutunut Pärjänsuolla koiran kanssa samaan häkkiin.
Muutaman viikon huolenpidon jälkeen pöllökin kuntoutui. Eläinpuistoon ei kunnossa olevaa lintua vähin kummin oteta, intendentti Mari Heikkilä kertoo.
Hiiripöllön mahdollisuudet selvitä talvesta Pudasjärvellä tai lähiseudulla eivät ole kovinkaan hyvät, Jani Suua tietää. Myyrät, pöllön päämurkina, ovat vähissä.
Hyväkuntoiset hiiripöllöt saattavat siirtyä myyriä haeskellessaan satojen kilometrien päähän syntymäseudultaan. Mahdollista on, että sen liikkeistä tulee tietoa jatkossa, lintu kun sai renkaan koipeensa Jani Suualta
