Sudet: Pu­das­jär­ven pa­lis­kun­nan su­si­jah­ti tuotti jälleen tulosta

Pudasjärven seurakunta: Pu­das­jär­ven seu­ra­kun­ta­kes­kuk­seen iso re­mont­ti ensi kesänä – pihamaa myl­lä­tään auki, kes­kuk­sen käyt­töön tauko

Mielipidekirjoitus

Edus­kun­nas­ta: So­te-uu­dis­tus myrkkyä pal­ve­luil­le

-
Kuva: Olli Immonen

Hallitus runnoo väkisin läpi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta, vaikka useat asiantuntijat ovat esittäneet huolensa uudistuksen ongelmista. On ilmeistä, että nykytilanne ei tule muuttumaan paremmaksi tällä sote-mallilla. Mallin suurin ongelma on, että se keskittää valtaa suuriin kaupunkeihin, lisää byrokratiaa ja kustannuksia sekä uhkaa lähipalveluja.

Sote-palvelut ovat yhteiskunnan tärkeimpiä palveluita. Toimivien sote-palveluiden merkitys korostuu etenkin syrjäseuduilla sairauden ja vanhuuden hetkillä, kun ihmisen on vaikea huolehtia itsestään.

Hallituksen sote-malli ei nopeuta hoitoon ja lääkärille pääsyä. Sen myötä ei ole tulossa ainuttakaan uutta keinoa saada lisää lääkäreitä tai hoitajia syrjäseuduille. Hallitus lupasi lääkärille pääsyä viikossa, mutta näin ei tule tapahtumaan, ellei esitykseen saada tehtyä merkittäviä korjauksia.

Suomessa väestön terveys- ja hyvinvointierot kuuluvat länsimaiden suurimpiin. Ne uhkaavat kasvaa entisestään alueellisen eriarvoistumisen seurauksena, kun työt ja hyvinvointi keskittyvät kasvukeskuksiin. Päivystyssairaaloiden ja lähipalveluiden lakkauttaminen lisäävät kurjistumisen kierrettä.

Uudistus on erityisen ongelmallinen pienille maaseutukunnille. Kasvavat palvelutarpeet yhdistettynä siihen, ettei rahaa ole riittävästi käytössä, johtavat palveluverkon karsimiseen. Kun vastuu palveluiden järjestämisestä ei jatkossa enää olisi kunnilla, hyvinvointialueiden on helppo karsia ja keskittää palveluja maakunnissa. Päätösvallan keskittyessä maakuntien keskuskaupungeille palveluiden alasajo syrjäseuduilla helpottuu entisestään.

Maaseutukunnissa uudistus merkitsee sitä, että ensin menee valta kunnilta ja sen jälkeen lähtevät sote-palvelut. Varsinkin erityisosaamista edellyttävät palvelut joko siirtyvät kauemmaksi tai ovat ainakin nykyistä harvemmin tarjolla oman kunnan alueella. Kun asukkaiden tarvitsemia palveluita ei enää ole, johtaa uudistus pienempien kuntien heikentymiseen.

Mitä jää jäljelle niihin pienempiin kuntiin, jotka ovat pystyneet turvaamaan palvelut ulkoistusten avulla? Hallituksen julkista palveluntuotantoa korostava sote-malli uhkaa hajottaa ne osat, jotka nyt toimivat, kuten laajan kumppanuuden julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välillä.

Yksityistä, julkista ja kolmannen sektorin palvelua pitäisi kehittää rinnakkain ja yhteistyössä. Lisäksi olisi parannettava niitä järjestelyjä, joita maakunnissa on jo tehty. Osa järjestelyistä on osoittautunut onnistuneeksi ja paikoittain tuottavuus on jopa parantunut ja hoitojonot lyhentyneet.

Uudistus ei pelasta syrjäseutujen lähipalveluja tai ratkaise rahoitukseen liittyviä ongelmia, vaan rahat uhkaavat huveta muutoskustannuksiin. Hoidon saatavuus riippuu rahoituksesta. Jos rahoitus on alhainen, silloin myös hoidon saatavuus on alhainen. Nyt olisi tärkeää vähentää kallista hallintoa ja byrokratiaa eikä lisätä sitä.

Suomen rahallinen panostus sote-palveluihin on Pohjoismaiden alhaisinta. Hoitotyötä tekeville ei riitä lisää rahaa, eikä uudistus mahdollista lisäkäsiparien palkkaamista. Jos uudistus johtaa huonompaan tulokseen kuin lähtötilanne, se pitää jättää tekemättä.

Uudistuksen piti turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sote-palvelut kaikille Suomessa asuville sekä parantaa näiden palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta. Näin ei tule tapahtumaan. Lisäksi sote-malli nostaa kustannuksia arviolta jopa kolme miljardia tämän vuosikymmenen aikana. Viisas hallitus ottaisi aikalisän ilmi tulleiden virheiden korjaamiseksi.

Eduskunnasta

Olli Immonen

kansanedustaja (ps.) Oulu

”Päätösvallan keskittyessä maakuntien keskuskaupungeille palveluiden alasajo syrjäseuduilla helpottuu entisestään.”