Kolumni

Edus­kun­nas­ta Katja Hän­ni­nen: Suomi ei tar­vit­se HX-hä­vit­tä­jiä

-
Kuva: Eduskunta

Joulukuun alussa kansanedustajat saivat yli 200 tieteen, taiteen ja muiden alojen asiantuntijan allekirjoittaman vetoomuksen HX-hävittäjähankintojen aikalisästä, uudelleen harkinnasta ja vaihtoehtojen selvittämisestä.

Vetoomus on kannatettava, ja sille on sekä taloudelliset että maanpuolustuksellisesti järkevät perustelut.

Myös valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on arvioinut, että hävittäjähankinnan valmistelun ja päätöksenteon kannalta haasteellista on se, että elinkaarikustannuksiin liittyvä tieto tarkentuu vasta lopullisissa tar­jouksissa, ja tämän jälkeenkin laskelmiin voi jäädä epävarmuutta.

Alunperin on päätetty, että hankintabudjetti saa olla enintään 10 miljardia euroa, ja käyttö- ja ylläpitokustannuksiin ei ole varattu juurikaan lisärahoitusta, vaikka on arvioitu kokonaiskustannusten nousevan jopa 30-40 miljardiin euroon.

VTV:n mukaan hävittäjähankintojen kokonaiskustannuksiin ei sisälly kaikkia erillisinä hankittuja osajärjestelmiä, mikä ei ole läpinäkyvä käytäntö.

Vasemmistoliitto on ainoana eduskuntapuolueena suhtautunut koko ajan kriittisesti hävittäjähankintoihin. Joulukuun alussa eduskuntaryhmän 11 kansanedustajaa jätti Johannes Yrttiahon johdolla kirjallisen kysymyksen hävittäjähankinnan kokonaiskustannuksista ja eduskunnan budjettivallan toteutumisesta.

Surullista on, että eduskunta hyväksyi vuoden 2021 valtion talousarviossa uusien monitoimihävittäjien HX-hankinnan rahoituksen ja itse hankinnan.

Toimivalta hankintapäätöksen tekemisestä jää nyt valtioneuvostolle, jonka on tarkoitus tehdä hankintapäätös vuoden 2021 lopulla.

Kysymys kuuluu, onko valtioneuvostolla perustuslaillista oikeutta tehdä HX-hankintaa ja mikä on se taho, joka voisi puo­lueettomasti tämän selvittää?

Eduskunnassa talousarvion käsittelyn yhteydessä suppeassa äänestyksessä vain kaksi Vasemmistoliiton kansanedustajaa vastusti hävittäjähankintaa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö koko Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä suhtautuisi kielteisesti HX-hankintoihin.

Ongelma on, että emme saa tukea yhdestäkään muusta puolueesta hallituksessa tai edes oppositiossa. Eli vaikka olisimme olleet oppositiossa, olisimme jääneet yksin vastustamaan hankintaa ja puolustamaan tavallisten suomalaisten sosiaaliturvaa ja maanpuolustuksellista itsemääräämisoikeutta.

Tätä ihmettelen suuresti, sillä suurin osa suomalaisista olisi valmis lykkäämään ja harkitsemaan hävittäjähankintaa uudelleen nykyisessä yhteiskunnallisessa ja taloudellisessa tilanteessa.

Miksei siis muista eduskuntapuolueista löydy kriittistä äänenpainoa tai miksei asehankintojen taustoja tai todellisia vaikutuksia Suomen talouteen tai sotilaalliseen riippumattomuuteen ole enempää selvitetty?

Julkisessa keskustelussakin näyttämölle kohoavat lähinnä ilmavoimien yksipuoliset omat selvitykset, jotka koskevat lähinnä hävittäjien ominaisuuksien ja suorituskyvyn vertailuja.

Pait­sioon ovat jääneet arviot turvallisuuspoliittisista vaikutuksista ja vaihtoehdoista, joita moni asiantuntija on peräänkuuluttanut.

Onko Suomen puolustuksen ja talouden näkökulmasta järkevää sijoittaa kymmeniä miljardeja euroja kyseenalaisiin ja kalliisiin hävittäjiin ajassa, jossa meidän tulisi paremminkin ohjata voimavaroja ilmastotekoihin, terveydenhuoltoon, koulutukseen, sosiaaliseen turvallisuuteen ja maailmanlaajuisen eriarvoisuuden vähentämiseen?

Kestävää rauhantyötä, ja uskottavaa omaa maanpuolustusta, ei voida rakentaa muiden vieraiden valtioiden aseteknologian varaan.

Tämän luulisi olevan kaikille itsestäänselvää, ja siksi en kannata kymmenien miljardien eurojen hukkainvestointia hävittäjiin, joita Suomi ei tarvitse.

Katja HänninenKirjoittaja on Vasemmistoliiton raahelainen kansanedustaja.