Kolumni

De­mo­kra­tian tappio? – "Vaa­ra­na on, että eniten sote-pal­ve­lui­ta käyt­tä­vien ja nuorten ääni ei kuulu pää­tök­sen­teos­sa"

Markus Paso kolumni

Aluevaalien valtakunnallinen äänestysprosentti 47,5 jäi ehkä pahimmista skenaarioista, mutta hurraamista siinä ei ole. Pudasjärven aktiivisuus jäi vieläkin alhaisemmaksi 43,5:n.

Jo pitkään on puhuttu demokratian tappiosta, kun vain noin puolet äänioikeutetuista tulee uurnille. Nukkuvien puolue sai jälleen vaalivoiton. Jos se laskettaisiin mukaan, jäisi Keskustankin valtakunnallinen saalis noin 10 prosenttiin.

Äänestysprosentti ei vie mandaattia tai vähennä arvovaltaa valituilta, mutta demokratian kannalta se on ongelmallinen.

Tarkkaa dataa aluevaaleista ei vielä ole saatavilla, mutta aiempien vaalien perusteella voidaan olettaa, että myös aluevaaleissa nuoret ja heikompiosaiset jättivät äänensä käyttämättä.

Yleisellä tasolla vaarana on, että eniten sote-palveluita käyttävien ja nuorten ääni ei kuulu päätöksenteossa, jos päätöksiä tehdään omaa äänestäjäryhmää ajatellen. Aika näyttää.

Toisaalta on helppo ymmärtää, miksi perusterve nuori ei jaksa olla kiinnostunut sote- tai pelastustoimen asioista, kun niille palveluille ei ole elämässä ollut juurikaan käyttöä.

Mutta esimerkiksi nuorten mielenterveyspalveluiden tarve ja siihen osoitetut resurssit eivät kohtaa. Ja tulevaisuutta eivät rakenna nuorten ehdokkaat, vaikka nuoria menikin mukavasti läpi aluevaltuuston.

Mikä sitten ratkaisuksi? Sähköinen etä-äänestys houkuttelisi osan nukkuvista äänestämään. Ongelmiakin on: tietoturva mietityttää ja kotikoneilla olisi mahdoton valvoa, kuka äänestää ja liittyikö päätökseen painostusta.

Onpahan myös sanottu, ettei edustuksellinen demokratia vastaa enää nykypäivän tarpeita. Välineet suoran demokratian toteuttamiseen olisivat, mutta jos vain puolta kansasta kiinnostaa kerran parissa vuodessa äänestäminen, mahtaisiko äänestyksiä lisäämällä tilanne parantua.

Eli ehkä näillä mennään. Puolet kansasta on puhunut, pulinat pois.