Al­ku­häm­men­nyk­ses­tä mal­li­esi­mer­kik­si – kym­me­nen vuotta vas­taan­ot­to­kes­kus- ja maa­han­muut­to­työ­tä Pu­das­jär­vel­lä

Juhlan loppupuolella rytmi tarttui myös yleisöön, kun Vincent Ngoza ja Muhammed Hussein esiintyivät vauhdikkaasti. Iloinen tunnelma täytti salin ja monet nousivat ylös penkeistään taputtamaan ja tanssimaan. Juhlan alussa esiintyivät Hirsikampuksen alaluokkien maahanmuuttajataustaiset oppilaat. Tällä hetkellä Hirsikampuksella on oppilaita Afganistanista, Turkista, Syyriasta, Venäjältä, Kongosta, Somaliasta ja Kanadasta. Yhteensä alaluokkien puolella eri kieli- ja kulttuuriryhmistä tulevia oppilaita on 37, ja he kaikki olivat esiintymässä juhlassa. Upean musiikkiesityksen opettajina olivat valmistavan luokan opettaja Sirkku Löppönen ja S2-opettaja Susanna Lahtinen. Hirsikampuksen salissa oli paikalla satakunta juhlavierasta. Kymmenvuotisjuhlassa kuultiin paneelikeskustelu aiheesta ”Menneestä tähän päivään ja tulevaisuuteen”. Omia kokemuksiaan vapaaehtoisena nuorten turvapaikanhakijoiden edustajana toimimisesta kertoi Oili Puurunen. Abdirahim ”Husu” Hussein vitsaili kotoutuneensa hyvin, koska on tarkka kellonaikojen suhteen. Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikön johtaja Pekka Nuutinen totesi Oulun vastaanottokeskuksen Pudasjärven yksiköllä olevan vakiintunut asema.
Juhlan loppupuolella rytmi tarttui myös yleisöön, kun Vincent Ngoza ja Muhammed Hussein esiintyivät vauhdikkaasti. Iloinen tunnelma täytti salin ja monet nousivat ylös penkeistään taputtamaan ja tanssimaan.
Juhlan loppupuolella rytmi tarttui myös yleisöön, kun Vincent Ngoza ja Muhammed Hussein esiintyivät vauhdikkaasti. Iloinen tunnelma täytti salin ja monet nousivat ylös penkeistään taputtamaan ja tanssimaan.
Kuva: Martta Oinas-Panuma

– Hienoja sanoja on paljon, lauloivat Valo-luokan oppilaat Hirsikampuksella, kun siellä juhlittiin vastaanottokeskus- ja maahanmuuttotyön kymmenvuotista taivalta Pudasjärvellä.

– Hienoja sanoja on paljon, mutta minä sanon teille tähän loppuun vain kaksi: Kiitos Pudasjärvi! radioaalloiltakin tuttu Abdirahim ”Husu” Hussein puolestaan päätti juhlapuheensa, jossa hän muisteli omaa matkaansa alaikäisenä turvapaikanhakijana.

Salakuljettajien matkassa 15-vuotiaana Suomeen Somaliasta saapunut ”Husu” muisteli, kuinka ihmeellistä oli se, että Suomessa vastaanottokeskuksessa hän sai turvallisen paikan, ruokaa ja apua eikä häneltä vaadittu mitään.

– En voinut uskoa sitä todeksi, hän viittasi kaikkeen samaansa tukeen. Hyvät kokemukset toimivatkin pontena siihen, että Husu halusi kotoutua Suomeen mahdollisimman hyvin ja nopeasti.

– Minulle kotoutuminen tarkoittaa sitä, että noudattaa maan lakeja, kouluttautuu ja maksaa veroja. Se, että tykkään salmiakista ja saunasta on vain plussaa, hän nauratti satapäistä yleisöä.

– Toisaalta kotoutuminen on kaksisuuntainen tie – opimme toinen toisiltamme. Tärkeää on keskustelu ja vuorovaikutus.

Husun mukaan suomalaisten maine maailmalla on hyvä ja Suomen historia muiden maiden vallan alla tunnetaan. Hänen ensivaikutelmansa pudasjärveläisistä oli myönteinen: hän oli saanut vieraanvaraisen ja ystävällisen vastaanoton.

– Liika vähättely pois, hän kannusti paikallisia.

Jos ovat turvapaikanhakijoiden ensikokemukset Suomesta uusia ja outoja, samanlaisessa uuden oppimisen tilanteessa oltiin Pudasjärvellä kymmenen vuotta sitten, kun kaupungin maahanmuuttotyö alkoi rivakalla aikataululla.

Oulun vastaanottokeskuksen tervehdyksen tuonut vastaanottokeskuksen johtaja Sirpa Rönkkömäki muisteli, kuinka Pudasjärvellä oli edessään täysin uusi tilanne. ”Kuin tyhjästä” Rimminkankaalle perustettiin 80-paikkainen nuorten vastaanottokeskus.

– Henkilöstö ratkoi käytännön ongelmia ilman aiempaa kokemusta maahanmuuttotyöstä.

Koulusta ja suomen kielen opiskelusta tuli nopeasti tärkeitä arjen rutiineja nuorille maahanmuuttajille, ja yhteiselo paikallisten kanssa alkoi sujua, vaikka ajoittain huolta toki kannettiin.

Vastaanottokeskus muutti Rimminkankaalta Törröön vuonna 2010. Tuolloin alettiin vastaanottaa aikuisia ja perheitä.

– Tilat soveltuvat nykyiseen toimintaan hyvin.

Rönkkömäki kiitti kaupunkia mutkattomasta, selkeästä ja eteenpäin katsovasta yhteistyöstä.

Kaupungin näkökulmasta asiaa valottivat kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Vesa Riekki ja vastaanottokeskuksen perustamisen aikaan kaupunginjohtajana toiminut Kaarina Daavittila.

Myös he muistelivat asioiden edenneen hyvin nopealla tahdilla syksyllä 2008, jolloin ELY-keskus kartoitti kuntien halukkuutta osallistua turvapaikanhakijoiden vastaanottoon.

Daavittila esitti asian luottamushenkilöille. Yhtenä perusteluna myönteiseen suhtautumiseen oli kaupungin kiinteistöjen käyttö:

– Meillä oli valtavasti tyhjää tilaa.

Kaupungin, ELY-keskuksen, TE-toimiston ja Oulun vastaanottokeskuksen edustajat kokoontuivat ja muutaman viikon sisällä tapahtui paljon. Valtuustoseminaarin ja muun valmistelutyön jälkeen päätös vastaanottokeskuksen perustamisesta tehtiin marraskuussa valtuuston yksimielisellä päätöksellä.

– Päättäjät tekivät ennakkoluulottomasti päätöksen, Daavittila totesi.

Uudet asukkaat saapuivat jo joulukuussa.

– Samana syksynä oli vielä kunnallisvaalitkin, Riekki muisteli.

Riekin mukaan valtuuston yksimielinen päätös on heijastunut yllättävän pitkälle eteenpäin – nykyiseen kaupungin linjaan saakka. Hänen mukaansa muualla Suomessa Pudasjärvi toimii usein malliesimerkkinä, kun puhutaan kotouttamistyöstä. Riekki kiitti myös pudasjärveläisten luomaa ilmapiiriä:

– Olemme päässeet vähällä ja saaneet olla rauhassa. Meillä on ollut hienot kymmenen vuotta.

Työ kohti kansainvälistä kaupunkia jatkuu.