Joko luit: Pu­das­jär­ven kau­pun­gin­joh­ta­ja Tomi Timonen mil­joo­na­luo­kan sääs­töis­tä: "Nä­ky­mät ovat muut­tu­neet no­peas­ti huo­nom­paan suun­taan"

Katso kuvat: Pe­rin­tei­nen jou­lun­avaus Pu­das­jär­ven torilla valaisi pimeän illan joulun värein – katso ku­va­gal­le­ria

Mainos: Tutustu Iijokiseutu Digiin eurolla kuukausi - tilaa tästä

Tilaajille

30 vuotta kes­tä­neen seu­ran­nan tulos: Hakkuut todella ai­heut­ta­vat hö­mö­tiais­ka­toa – "Jos ei pök­ke­löi­tä met­säs­tä löydy, ei hö­mö­tiai­nen voi siellä pesiä"

Hömötiaisia on seurattu 25 neliökilometrin tutkimusalueella kolme vuosikymmentä. Mitä enemmän metsään tehdään hakkuita, sitä kauempana hömötiaiset pesivät toisistaan.

Pekka Rahko
16.12.2022 11:00
luontokato
Emma Vatka (vas.), Markku Orell, Satu Kumpula ja Seppo Rytkönen kuuluvat Oulun yliopiston tiaistutkimusryhmään. Hömötiaista on tutkittu Oulussa 1970-luvulta asti.
Emma Vatka (vas.), Markku Orell, Satu Kumpula ja Seppo Rytkönen kuuluvat Oulun yliopiston tiaistutkimusryhmään. Hömötiaista on tutkittu Oulussa 1970-luvulta asti.
Kuva: Jukka-Pekka Moilanen

– Näiden tulosten perusteella metsänhakkuut näyttävät selittävän suurimman osan hömötiaispopulaation pienenemisestä, Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Satu Kumpula tiivistää tuoreen, 30-vuotiseen seurantaan perustuvan tutkimuksen tuloksen.

Kumpula on yhtenä tekijänä tutkimuksessa, jossa metsätalouden toimenpiteiden arvioitiin selittävän noin 65 prosenttia tutkimusalueen hömötiaisten pesimistiheyden laskusta.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.

luontokato Luonnontiede Ympäristö ja ilmasto Oulun yliopisto metsien monimuotoisuus Avohakkuu Tutkimus Luonnon monimuotoisuus Linnut Tiede Hömötiainen Metsänkäsittely Luonto