Vuo­ro­vai­ku­tus on hyvän yh­teis­elon avain – väes­tö­suh­teet ja maa­han­muut­ta­jien ko­tou­tu­mi­nen esillä Pu­das­jär­vel­lä

Maahanmuuttajien kotoutumista ja eri väestöryhmien välisiä suhteita pohdittiin Pudasjärven kaupungintalon valtuustosalissa. Paneelissa paikalliset pudasjärveläiset kertoivat havaintojaan väestösuhteista Pudasjärvellä. Keskustelun mukaan eri väestöryhmien välinen tilanne Pudasjärvellä on rauhallinen ja luottamusta puolin ja toisin rakennetaan. Keskustelua johtamassa Kotona Suomessa -hankkeen Nexhat Beqiri, paneelissa OSAO:n Pudasjärven yksikön johtaja Keijo Kaukko, SPR:n Pudasjärven osaston puheenjohtaja Esa Erkkilä, terveydenhoitaja Aila Rissanen, nuorten palvelujen koordinaattori Auri Haataja, Tuula Suomi Pudasjärven helluntaiseurakunnasta sekä kirjastonjohtaja sekä henkisen kasvun ja kehityksen palvelukoordinaattori Outi Nivakoski. Mukana paneelissa oli myös Iijokiseudun päätoimittaja Martta Oinas-Panuma. Panu Artemjeff oikeusministeriöstä, Kotona Suomessa -hankkeen työntekijät Tanja Tammimies ja Nexhat Beqiri, Mia Luhtasaari oikeusministeriöstä sekä Miriam Attias Naapuruussovittelun keskuksesta vierailivat viime Pudasjärvellä joulukuun alussa.
Maahanmuuttajien kotoutumista ja eri väestöryhmien välisiä suhteita pohdittiin Pudasjärven kaupungintalon valtuustosalissa.
Maahanmuuttajien kotoutumista ja eri väestöryhmien välisiä suhteita pohdittiin Pudasjärven kaupungintalon valtuustosalissa.
Kuva: Martta Oinas-Panuma

Hyvät väestösuhteet tarkoittavat sitä, että eri väestöryhmiin kuuluvat ihmiset elävät yhdessä moniarvoisessa yhteiskunnassa ja luottavat toisiinsa lähtökohdista ja taustasta riippumatta. Hyvät väestösuhteet parantavat kaikkien hyvinvointia.

Näitä eri väestöryhmien välisiä suhteita ja niiden vaikutusta maahanmuuttajien kotoutumiseen käsiteltiin viime viikolla Pudasjärven kaupungintalon valtuustosalissa järjestetyssä seminaarissa. Tavoitteena oli myös löytää keinoja väestösuhteiden parantamiseen.

Kotona Suomessa -hankkeen Hyvät väestösuhteet maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Pudasjärvellä -seminaarissa asiantuntijoina kuultiin muun muassa oikeusministeriöstä saapuneita vierailijoita. Paikalla aiheesta kuulemassa ja keskustelemassa oli kuntien, muiden viranomaisten, kolmannen sektorin ja elinkeinoelämän edustajia.

Tilaisuuden avauksessa kehittämisjohtaja Jorma Pietiläinen pohjusti aihetta kertomalla, että Pudasjärvellä on tehty aktiivisesti maahanmuuttotyötä kymmenisen vuotta. Sinä aikana maahanmuuttajien määrä paikkakunnalla on kasvanut ja asia on arkipäiväistynyt.

Muuttoliikettä suuntaan ja toiseen on kuitenkin ollut aina. Maasta toiseen on liikuttu niin työn kuin elintason perässä, ja Pudasjärveltäkin paremman elämän edellytyksiä on lähdetty hakemaan muun muassa Ruotsista.

Yksilöiden kohtaaminen on toimivan yhteiselon lähtökohta.

– On normaalia, että on erilaisia ja eri taustoista tulevia ihmisiä. Pudasjärvellä kasvaa nyt uusi sukupolvi, joka on tottunut maahanmuuttajiin. Heille tulee helpompi elämä, kun heidän ei tarvitse kuluttaa energiaa erilaisuuden miettimiseen, Pietiläinen summasi.

Hyviä väestösuhteita tarkasteltiin neljän osa-alueen kautta: asenteet, turvallisuus, vuorovaikutus ja osallisuus. Näihin osa-alueisiin vaikuttamalla voidaan pyrkiä kohti yhdenvertaisuutta ja puuttua syrjintään.

– Maahanmuuttajien kotoutuminen ja väestösuhteet koskettavat yhteiskunnassa kaikkia, totesi Panu Artemjeff oikeusministeriöstä.

Artemjeff valotti yhdenvertaisuuspolitiikan tasoja ja käsitteli eriarvoisuuden muotoja. Sosiaalisten suhteiden merkitys on keskeistä kaikissa eriarvoisuuden muodoissa, niiden korjaamisessa ja ennaltaehkäisyssä – on sitten kyseessä esimerkiksi syrjintä tai taloudellinen ahdinko.

– Köyhyyden mittari on sosiaaliset kontaktit, hän totesi.

Eriarvoisuus on arkipäivää monissa paikoissa. Mia Luhtasaari oikeusministeriöstä totesi, että Eurooppakin on edelleen jaoteltu yhteiskunta ja näytti esimerkkinä Pohjois-Irlannissa sijaitsevaa ”rauhanmuuria”, joka erottaa katolisten ja protestanttien alueita toisistaan.

– Hyvien väestösuhteiden rakentamisessa paikallistaso on tärkein. Niitä edistetään parhaiten kuntalaisten arjessa.

Naapuruussovittelun keskuksen Mirian Attias käsitteli puheenvuorossaan konflikteja.

– Konfliktit alkavat aina pienestä. Kun konflikti on päällä, viestin vastaanotto on vaikeaa. Hyvät väestösuhteet hillitsevät konflikteja.

Vuorovaikutus väestöryhmien välillä lisää turvallisuutta ja edistää hyviä väestösuhteita.

Ryhmätöinä pohdittiin, miten väestösuhteet näkyvät arkisessa eri aloilla toimivien työssä ja miten hyviä väestösuhteita voi vahvistaa.