Kunniamerkit: Ta­sa­val­lan pre­si­den­til­tä kun­nia­mer­kit kah­dek­sal­le pu­das­jär­ve­läi­sel­le ja vii­del­le tai­val­kos­ke­lai­sel­le it­se­näi­syys­päi­vä­nä

Varhaiskasvatus: Uusi Puis­to­lan päi­vä­ko­ti avasi ovensa Ku­re­nal­la – Syitä Pu­das­jär­ven päi­vä­hoi­don tarpeen kas­vul­le on useita

Mainos: Tutustu Iijokiseutu Digiin eurolla kuukausi - tilaa tästä

Kolumni

Voimme uusia ha­ke-ener­giaa myös no­peas­ti: "Poh­joi­siin olo­suh­tei­siin ja­los­tet­tua ener­gia­pa­jua voi is­tut­taa lii­ka­pel­to­jen ohella myös käy­tös­tä pois­tu­vil­le tur­ve­soil­le"

Pudasjärvi

Energiapajun korjuuta.
Energiapajun korjuuta.
Kuva: Veli Pohjola
Kolumni

Euroopan unionissa ja Suomessakin on jo muutaman vuoden vaikuttanut ilmaston asiantuntijoiden uusi koulukunta. Se nimeää metsähakkeen hitaasti uusiutuvaksi energiaksi. Koulukunta väittää että 70 vuoden kierrolla kasvatettavilla havumetsillä menee liian kauan sitoa takaisin hiilidioksidi, mikä hakkeen poltossa pääsee ilmaan.

Pääosa suomalaisia metsätieteilijöitä on toista mieltä. Kasvava metsä uusii jatkuvasti ja kestävästi energiaa, kun puuta vertaa kallioperässä fossiloituneeseen kivihiileen.

Koulukuntien kiivaasta väittelystä on seuraamuksensa. Kansainvälisiä energiarajoitteita näyttää tulevan pitkän kierron puulle. Siksi meidän tulee varautua esittelemään Brysselissä nykyistä monipuolisempi hakkeen tuotanto. Siinä tarvitaan pitemmän kiertoajan havupuun metsien lisäksi lehtipuiden lyhytkiertoviljelyä.

-

Lyhyen kierron (2-5 vuotta) biomassapaju on nopeasti uusiutuvaa energiaa.

Biomassapajun viljely kehitettiin 1980-luvun maa-, metsä- ja energiatalouteen. Tavallisen metsähakkeen riittävyys huolestutti jo silloin. Ratkaisuksi metsähakkeen rinnalle esitettiin pelloilla viljeltävän energiapajun haketta.

Peltoa 1980-luvulla riitti. Olimme ennen EU-aikaa sitkeässä maatalouden ylituotannossa. Suomen Maataloustieteellinen Seurakin puhui vuonna 1992 miljoonan peltohehtaarin ongelmasta.

Energiapajua kokeili perusteellisimmin Fortum (entinen Imatran Voima) vuosina 1983-1993 Inkoon Kopparnäsin tilallaan. Lupaava menetelmä ei kuitenkaan sopinut tulevaan EU-ajatteluun. Liittymisemme unioniin 1995 poisti maatalouden liikapellot. Ne muuttuivat ympäristötuetuiksi kesannoiksi, myös hömppäheinän pelloiksi kutsutuiksi takamaiksi.

Pohjoisiin olosuhteisiin jalostettua energiapajua voi istuttaa liikapeltojen ohella myös käytöstä poistuville turvesoille. Ne ovat uusinta luonnonvaraamme. Niiden vapautumassa oleva kokonaisala on luokkaa 60000 hehtaaria. Se vastaa noin kolmea prosenttia nykyisestä peltoalastamme.

Suopohjien pajun viljelystä on näyttöä aina Haapaveden Piipsannevaa myöten. Fortumin etelärannikon kokeisiin verrattuna merkittävin edistysaskel oli talvenkestävien pajulajikkeiden löytäminen turvetuotannon pääalueelle.

Suopohjien energiapajukoilla on lisäetunsa, nopeasti kiertävän hiilidioksidin ohella. Yksi EU:n koulukunnista nimittäin karsastaa  myös nopeasti kasvavaa bioenergiaa silloin kun se kilpailee peltojen ruoan tuotannon kanssa. Pääosa turvesoitamme on mikroilmastoltaan liian karuja ruokavilja vehnälle. Kilpailua ruokamaasta ei pohjoisilla suopohjilla pitäisi ainakaan lähivuosina tulla.

Nopeasti uusiutuvaa bioenergiaa kasvavan pajun viljelyä tulisi edistää 2020-luvulla, sekä kesantopelloilla että suopohjilla. Tulevissa EU-neuvotteluissa voisimme korostaa että uusiutuvaa hake-energiaa voi tuottaa myös nopeasti.

"Nopeasti uusiutuvaa bioenergiaa kasvavan pajun viljelyä tulisi edistää sekä kesantopelloilla että suopohjilla"