Uu­den­lais­ta itsensä brän­dää­mis­tä ja me­dia­pa­ja­toi­min­taa – lue, mil­lai­nen on hyvä työ­ha­ke­mus

Korumuotoilija ja pian kuvataidekasvatuksen maisteri Outi Vitikka luotsaa Karhupajalla Verkkispajaa. Hän tuo taloon näkemystä sekä mediatyöskentelyn että taiteen aloilta.
Korumuotoilija ja pian kuvataidekasvatuksen maisteri Outi Vitikka luotsaa Karhupajalla Verkkispajaa. Hän tuo taloon näkemystä sekä mediatyöskentelyn että taiteen aloilta.
Kuva: Maiju Teeriaho

Uusi työvalmentaja Outi Vitikka aloittaa Pudasjärven Karhupajan Verkkispajalla muun muassa mediapajatoiminnan.

Tulevat mediapajalaiset saavat keskittyä pelkästään mediapajan toimintoihin Karhupajalla. Mediapajalla tulee olemaan muun muassa valokuvaamisen ja videokuvaamisen kursseja.

On tarkoitus, että mediapajalla keskityttäisiin myös valmiuksiin kehittää omia kykyjä työmarkkinoilla, esimerkiksi hyvän hakemuksen ja ansioluettelon muotoiluun. Kiinnostava CV, portfolio ja hakemus vaativat erottautumista muista.

– Hyvä hakemus on suunnattu yksilöllisesti juuri haettavaan työpaikkaan. Se on selkeä, eikä se sisällä liiallista jaarittelua. Hakemuksen täyttyy olla kiinnostava myös visuaalisesti ja sisältää hyvän valokuvan itsestä. Sellaisen, joka ei ole selfie, vaan sen on joku muu on kuvannut, Vitikka luonnehtii.

Hän painottaa, että mainospuhe itsestä on hakemuksessa suotavaa ja kieliopin on oltava kunnossa.

Hyvä ansioluettelo taas on hänen mukaansa sellainen, josta käyvät ilmi juuri kyseisen työpaikan osalta olennaiset taidot. Koko elämänkertaa ei kannata luetella hakemuksessa eikä ansioluettelossakaan.

Koko elämänkertaa ei kannata luetella hakemuksessa eikä ansioluettelossakaan.

Videoon mediapajalla keskitytään muun muassa siksi, että videon käyttäminen työnhaussa yleistyy kovaa vauhtia:

– Etunenässä kulkevat luovat alat, mutta myös bisnesmaailmassa video on eräs väline tulla huomatuksi. Olen nähnyt muun muassa sellaista työnhakua, jossa työnantajalla on ollut netissä kysymyksiä, joihin on pyydetty vastaamaan videolla, Vitikka tietää.

Hän korostaa, että videolta työnantaja saa käsityksen siitä, millainen hakija on.

– Varsinkin silloin haussa käytetään videota, kun viestintätaidot ovat työnkuvassa tärkeitä.

Vitikka on suunnitellut, että järjestäisi kurssitusta myös sosiaalisen median käyttämiseen työnhaussa ja itsensä brändäämisessä. Se ei ole niin vaikeaa kuin kuulostaa. Vitikka haluaa myös opettaa nuorille järkevää some-käyttäytymistä.

– Yksi helppo keino on rajoittaa sitä sisältöä, minkä eri tahot some-profiilista näkevät. Visuaalisena ihmisenä painotan myös sitä, miltä tila näyttää.

Muun muassa viihteellä oloa käsittelevät kuvakansiot kannattaa rajoittaa työnantajan silmistä. Vitikan mukaan on myös tärkeää näkyä siinä kanavassa, mikä kullakin alalla on se ensisijainen, on se sitten vaikka Twitter tai Instagram.

– Vaikkei kauheasti somessa pyörisikään, ne taidot pitää olla hallussa. On myös hyvä ymmärtää, että tietyt asiat jäävät someen ikuisiksi ajoiksi.

– Persoonallisuus tuo some-profiiliin mielenkiintoa. Liiallinen yhdenmukaisuus taas tekee profiilin tylsäksi, sanoo Vitikka ja kertoo esimerkiksi sen, kuinka joidenkin bloggaajien Instagram-tilit ovat niin saman kaltaisia ja samoista teemoista kirjoitettuja, ettei niitä voisi nimeä tietämättä erottaa toisistaan.

Parhaimmillaan sosiaalinen media kuitenkin auttaa luomaan työnhaussa halutunlaista imagoa.

Persoonallisuus tuo some-profiiliin mielenkiintoa. Liiallinen yhdenmukaisuus taas tekee profiilin tylsäksi.