Vaikeimmassa työmarkkina-asemassa oleville kehitetään matalan kynnyksen toimintaa heidän työ- ja toimintakykynsä parantamiseksi. Elokuussa käynnistyneessä VALPAS-hankkeessa myös pudasjärvisille tarjotaan yksilöllistä valmennusta.
Toiminnan piiriin pääsevät 15-40-vuotiaat nuoret ja nuoret aikuiset, jotka ovat työn tai koulutuksen ulkopuolella.
Heidän elämäänsä vaikeuttavat kenties kasaantuneet ja päällekkäiset ongelmat. Haasteena voivat olla muun muassa mielenterveys- ja päihdeongelmat, sosiaaliset pelot, yksinäisyys tai vaikka rikostausta. Oppimisvaikeudet, keskeytyneet opinnot ja tukiverkoston vähäisyyskin saattavat olla heille todellisuutta.
Toimintaa kehittämässä ovat Nuorten Ystävät yhdessä neljän kunnan, Pudasjärven, Muhoksen, Utajärven ja Kemijärven, kanssa. Iältään laaja kohderyhmä tuli kunnilta toiveena.
– Varsinkin 30-40-vuotiaat ovat usein kunnissa palveluvajeessa, siinä missä nuoremmille palveluita on helpommin saatavilla, projektipäällikkö Sanna Laine Nuorten Ystävistä tietää.
– Jokaisella hankepaikkakunnalla työskentelee oma työkykyvalmentaja, joka varmistaa, ettei yksikään tavoitettu nuori tai aikuinen pääse tipahtamaan palvelujen ulkopuolelle, Laine kertoo.
Työkykyvalmentajan kanssa etsitään yhdessä yksilöllistä polkua omaan tulevaisuuteen. Valmennettavat ovat itse mukana toiminnan suunnittelussa alusta saakka. Työkykyvalmentajat toimivat palveluohjaajina, valmentajina tai rinnalla kulkijoina.
Pudasjärvellä työkykyvalmentaja on Maarit Kokko. Hänellä on toimisto samoissa tiloissa Pudasjärven etsivän nuorisotyön kanssa, virkistysuimala Puikkarin tiloissa.
Työkykyvalmentaja tapaa asiakkaitaan viikoittain, joidenkin kanssa tiheämmin, joidenkin kanssa harvemmin.
– Hyvin usein tapaamme henkilön omassa kotona, mutta tapaamisia voi sopia myös toimistolle tai johonkin muuhun paikkaan.
Kokko on nähnyt, miten erilaisista lähtökohdista ihmisiä on tullut VALPAS-hankkeen piiriin.
Työkykyvalmentajana hän tekee yhteistyötä eri alojen asiantuntijoiden kanssa sen mukaan, mikä on juuri kyseisen valmennettavan tarve. Työpari voi olla esimerkiksi etsivän nuorisotyön tekijä, sosiaalityöntekijä tai päihdetyöntekijä.
– Ensin kartoitan ihmisen tilanteen kokonaisvaltaisesti hänen kanssaan keskustellen. Selvitämme yhdessä, millaisia tarpeita, haasteita ja toiveita asiakkaalla on, Kokko kuvailee.
– Jollakin voi olla tarve saada tehtyä kotiaskareita tai saada arkirytmit kohdalleen, toiset haluavat päästä mukaan koulutukseen, kuntouttavaan työtoimintaan tai töihin. Usein tapaan ihmisiä, jotka eivät käy koulua eikä heillä ole työtä. Päivät vierähtävät vain kotona.
Yleisesti tiedetään, että mitä pidempään henkilö on ollut kotonaan, usein sitä vaikeampaa sieltä kotoa on lähteä.
Hankkeen kautta voi löytyä tie esimerkiksi kuntouttavaan työtoimintaan, ammatillisiin opintoihin, työkokeiluun, palkkatyöhän, työpajalle, ammatilliseen kuntoutukseen tai muuhun mielekkääseen tekemiseen.
– Ihmiset eivät välttämättä tiedä, millaisia mahdollisuuksia heillä on omassa tilanteessaan. VALPAS-hankkeeseen tulevat haluavat muutosta elämässään, Kokko sanoo.
Valmennettaviksi tulee ihmisiä joko niin, että he itse hakeutuvat palveluun, tai sitten heitä voi tulla muiden yhteistyötahojen tai viranomaisten kautta. Myös huoli läheisestä voi johtaa siihen, että valmennettava löytää tiensä toimintaan.
Kokko kannustaa muutosta kaipaavia tai heidän läheisiään olemaan häneen suoraan yhteydessä.
Pudasjärvellä VALPAS on jo tavoittanut asiakkaita.
– Toiminta on vapaaehtoista. Joidenkin kanssa mennään eteen päin jo hyvin pienestä, ja toisen kanssa voidaan tehdä töitä todella pitkään.
