Sudet: Pu­das­jär­ven pa­lis­kun­nan su­si­jah­ti tuotti jälleen tulosta

Pudasjärven seurakunta: Pu­das­jär­ven seu­ra­kun­ta­kes­kuk­seen iso re­mont­ti ensi kesänä – pihamaa myl­lä­tään auki, kes­kuk­sen käyt­töön tauko

Tut­ki­mus: Kut­te­rin­las­tu, rah­ka­sam­mal ja turve näyt­täi­si­vät sopivan hyvin ra­ken­nus­ten eris­teek­si

Biopohjaiset materiaalit, kuten kutterinlastu, rahkasammal ja turve näyttäisivät tutkituilta osin sopivan hyvin rakennusten eristekäyttöön.

Hankkeessa tutkitut biopohjaiset materiaalit kuten turve ovat monelle tuttuja eri yhteyksistä, kuten esimerkiksi perinnerakentamisesta.
Hankkeessa tutkitut biopohjaiset materiaalit kuten turve ovat monelle tuttuja eri yhteyksistä, kuten esimerkiksi perinnerakentamisesta.
Kuva: Jarmo Kontiainen

Biopohjaiset materiaalit, kuten kutterinlastu, rahkasammal ja turve näyttäisivät sopivan hyvin rakennusten eristekäyttöön. Tämä todettiin Oulun ammattikorkeakoulun vetämässä hankkeessa, jossa selvitettiin muun muassa materiaalien fysikaalisia ominaisuuksia laboratorio- ja olosuhdetestein.

Lisäksi hankkeessa selvitettiin, millaisia ovat näiden materiaalien ympäristövaikutukset koko elinkaaren ajalta. Myös puurakennusalan toimijoiden suhtautumista biopohjaisiin eristemateriaaleihin kysyttiin.

Lopputulos oli, että biopohjaisten materiaalien käyttö tukee ilmastotavoitteita sekä materiaalien olemuksen että niiden eristävyyden kautta.

Perinnerakentamisesta tuttuja materiaaleja

Hankkeessa tutkitut biopohjaiset materiaalit ovat monelle tuttuja eri yhteyksistä, kuten esimerkiksi perinnerakentamisesta.

– Ympäristövaikutuksien elinkaarilaskennassa paljastui, että turpeesta ja rahkasammalesta valmistettujen eristelevyjen prosessointi kulutti paljon energiaa. Tämän prosessin teollistaminen ja tuotteistaminen tekisi biopohjaisista materiaaleista helpommin hyödynnettäviä. Myös alan toimijoiden positiivinen suhtautuminen tuotteisiin yllätti mukavasti. Valmiille tuotteille tuntuisi olevan kysyntää, kommentoi lehtori Sanna Alitalo Oulun ammattikorkeakoulusta.

Paikalliset biopohjaiset rakennusmateriaalit -hanke toteutettiin vuosina 2017—2020, Oamkin lisäksi osatoteuttajina olivat Suomen metsäkeskus ja Luonnonvarakeskus.