Tur­ve­tuot­ta­ja: "Ala on mennyt kon­sult­tien ken­täk­si" – tur­ve­lu­vat Kivarin seu­dul­le tiu­kas­sa

Yrittäjä Jouni Kokon työt tuotantokentällä jatkuvat pitkälle syksyyn. Suon ohella täytyy myös kalusto pitää kunnossa.
Yrittäjä Jouni Kokon työt tuotantokentällä jatkuvat pitkälle syksyyn. Suon ohella täytyy myös kalusto pitää kunnossa.
Kuva: Toivo Kiminki

Tavoite saavuttaa Kivarinjoen ja Kivarinjärven hyvä ekologinen tila viiden vuoden kuluessa näkyy seudulle haettujen uusien turpeennostoalueiden ympäristölupien epäämisessä.

Pudasjärven Turvetyö Oy ei saanut vuonna 2010 hakemaansa ympäristölupaan Ahmasuolle. Päätös asiasta tuli alkuvuodesta Pohjois-Suomen aluehallintovirastosta.

Perusteluna päätökseen on mainittu uhka, jonka jo nykyinen kuormitus, turvetuotannon ohella muu maankäyttö, aiheuttaa Kivarin vesistölle. Päätöksen mukaan on olemassa merkittävä pilaantumisuhka tai sen vaara.

Koska tavoitteena on Kivarinjärven ja -joen hyvän ekologisen tason saavuttaminen vuoteen 2021 mennessä, ei alueelle ole annettu ympäristölupaa muillekaan uusille tuotantoalueille.

Vapo Oy haki lupaa Pitämänsuolle vajaan 80 hehtaarin turvetuotantoalueelle vuonna 2010. Aluehallintovirasto hylkäsi hakemuksen tänä vuonna. Perustelut olivat osaksi samoja veden laatua koskevia kuin Ahmasuon päätöksessä.

Pitämänsuo todetaan päätöksessä lähes kokonaan ojittamattomaksi, luonnontilaiseksi aapasuoksi. Hylkäävä päätös perustui myös vesilakiin. Vapo oli hakenut poikkeuslupaa muuttaa alueella olevan luonnontilaisen lähteen tilaa.

Selvityksissä lähde todettiin seudulla erittäin harvinaiseksi kumpulähteeksi. Sen lähellä kasvaa myös näillä seuduin harvinaista tervaleppää.

Kolmaskin ympäristölupahakemus on hylätty tänä vuonna. Se oli Vapon hakemus Ylä-Koirasuolle lähelle Pärjänsuota. Sinne, vuonna 1989 sarkaojittamalla turvetuotantoon valmistellulle 200 hehtaarin alueelle ei lupaa irronnut, perusteluina huoli Kivarin vesistöalueesta.

Alueella on enimmillään ollut suota turvetuotannossa noin 500 hehtaaria. Murtosuolla tuotanto jatkuu vuosikymmenen verran, Ällinsuolla noin 15 vuotta, samoin Syrjäsuolla.

Ison-Ahmasuon turvekerros alkaa käydä vähiin. Pudasjärven Turvetyön Jouni Kokko tietää vuonna 1999 aloitetusta 124 hehtaarin alueesta enää viitisenkymmentä hehtaaria olevan käytössä.

– Vuosi kerrallaan tässä mennään. Lupahakuun meni rahaa 40-50 000 euroa, aikaa vuosikausia ja kaikki hukkaan yritykseltä. No, konsulttien kentäksihän tämä ala näyttää menevän.

Sen verran pitkäveteiseksi lupaprosessi on Kokon mukaan mennyt, että olisi ollut hyvin epävarmaa, olisiko suunniteltua Ahmasuota tuotantoon otettu vaikka ympäristölupa olisi saatukin.

Perheyrityksessä on laskettu, että koko ajan pitäisi käytössä olla riittävästi suota, osa tuotannossa, osa valmistelussa. Muuten ei pitkäjänteistä toimintaa pystytä pyörittämään.

Jouni Kokon mielestä pitäisi koko turvetuotannon hakuprosessi olla isommissa käsissä. Kun yrittäjille olisi tarjolla alueita, joiden luvat olisi hankittu, ei rahaa ja aikaa tarvitsisi sitoa epävarmoihin suunnitelmiin.

Kokko on laskenut, että vuosien mittaan on heidän turvekentällään ollut pelkästään kesätöissä 44 nuorta, useimmat ensimmäisessä työpaikassaan. Niin merkittävä työllistäjä ala maaseudulla on, että yhteiskunnan kokonaisetu pitäisi hänestä ottaa huomioon.

– Poliittinen ilmapiiri on turvevastainen. Turhan herkästi luvista valitetaan, hyvissä valtion viroissa olevat tahtovat olla siinä ensimmäisenä. Parempiko se on tuoda ulkomailta hiiltä ja öljyä kuin käyttää paikallista turvetta?

Myös alhainen sähkön hinta on nyt rasitteena turvetuotannossa.

– Hyvältä ei turveyrittäjän kesäkään näyttänyt, elokuun runsaat sateet lopettivat työt kovin aikaisin, Jouni Kokko harmittelee.