Suomen 40. kansallispuisto Hossa avattiin lauantaina 17. kesäkuuta. Uudelle kansallispuistolle on tilausta, sillä kansallispuistojen käyntimäärät ovat olleet vahvassa kasvussa koko 2000-luvun. Viime vuonna puistoihin tehtiin jo yhteensä 2,8 miljoonaa käyntiä.
Syötteen kansallispuisto oli viime vuonna 39:stä puistosta 17:neksi suosituin. Siellä kävi Luontopalveluiden mukaan 39 900 ihmistä. Määrä laski aavistuksen verran edellisvuodesta.
Tällä vuosikymmenellä Syötteen kävijämäärä on kuitenkin noussut miltei koko ajan. Vuonna 2010 kävijöitä oli 31 000. Ennätys on vuodelta 2015, 40 300 kävijää.
Kasvavan kysynnän taustalla vaikuttavat länsimaisen yhteiskunnan megatrendit, kuten ihmisten kaipuu vapaa-ajallaan puhtaaseen, turvalliseen ja rauhalliseen luontoympäristöön ja kiinnostus omasta hyvinvoinnista.
Nämä trendit sekä kansallispuistojen kysyntälähtöisesti suunnitellut palvelut ovat myös voimistuvan luontomatkailun taustalla, Metsähallituksessa arvioidaan.
Kansallispuistojen käyntimäärien kasvu on ollut vahvaa: käyntimäärät ovat nousseet koko 2000-luvun enemmän, kuin mikä on seurausta uusien kansallispuistojen perustamisesta tai olemassa olevien laajentamisesta.
Esimerkiksi viimeisten viiden vuoden aikana kansallispuistojen käyntimäärä on noussut yhteensä 35 %. Samaan aikaan on perustettu kaksi uutta kansallispuistoa, Etelä-Konnevesi ja Teijo sekä laajennettu joitakin puistoja, erityisesti Selkämeren kansallispuistoa liittämällä siihen mukaan Rauman kaupungin omistamat saaret.
– Uusille puistoille on ollut vahvaa kysyntää. Sekä Etelä-Konnevedellä että Teijossa matkailun yritystoiminta on merkittävästi vilkastunut kansallispuistojen perustamisen myötä ja näiden puistojen käyntimäärät ovat lähteneet vahvaan nousuun. Näin ollen myös Hossalle on vahvaa kysyntää ja potentiaalia, arvioi luontopalvelujohtaja Timo Tanninen Metsähallituksesta.
Valtio eli Metsähallituksen Luontopalvelut rakentaa pääosin ympäristöministeriön rahoittamin budjettivaroin kansallispuistojen reitit ja rakenteet, ja yksityissektori tuottaa kaupalliset matkailupalvelut. Nämä yhteiset panostukset puistojen palveluihin näkyvät sekä kotimaisten että ulkomaisten matkailijoiden käyntien lisääntymisenä.
Suurimmat absoluuttiset kasvuluvut ovatkin nähtävissä matkailukeskusten läheisyydessä sijaitsevissa kansallispuistoissa. Esimerkiksi Kolilla käyntimäärät ovat nousseet viidessä vuodessa yli 46 000 käynnillä ja Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa yli 103 000 käynnillä.
Matkailijoiden lisäksi tiedetään paikallisten asukkaiden hakevat luonnosta yhä enemmän myös terveyttä ja hyvinvointia, mikä näkyy erityisesti suurten kaupunkien lähellä sijaitsevien kansallispuistojen, kuten Nuuksion ja Kurjenrahkan, käyntimäärien huomattavana nousuna viime vuosina.
Esimerkiksi Kurjenrahkan käyntimäärä on noussut vuodesta 2011 vuoteen 2016 yli 40 000 käynnillä. Yhtenä syynä on alueen reitistön kehittäminen asiakkaiden toiveiden mukaan.
– Pyrimme jatkuvasti suuntaamaan kansallispuistojen palvelut kysyntälähtöisesti. Käyntimäärien kasvu näyttää osoittavan, että tähän tarpeeseen on onnistuttu vastaamaan, Tanninen arvioi.