Suo­mi-nei­to ja Väi­nä­möi­nen kamp­pai­le­vat su­la­mis­ta vastaan kau­pun­gin­ta­lon edessä

Kaarina Nevanperä sai hyvää oppia lumenveistoon. Suomi-neito viimeisteltävänä viime viikolla. Tällä viikolla sää on muovannut sitä uudelleen. Tästä se lähtee Väinämöinen hahmottumaan, Veikko Laakso tietää. Homma käy kun on kunnon työkalut. Homma käy kun on kunnon työkalut, tietää Veikko Laakso lumenveistosta. Työkaluja lumenveistoon. Väinämöinen ja hauenluinen kantele Veikko Laakson lumesta veistämänä.
Kaarina Nevanperä sai hyvää oppia lumenveistoon. Suomi-neito viimeisteltävänä viime viikolla. Tällä viikolla sää on muovannut sitä uudelleen.
Kaarina Nevanperä sai hyvää oppia lumenveistoon. Suomi-neito viimeisteltävänä viime viikolla. Tällä viikolla sää on muovannut sitä uudelleen.
Kuva: Toivo Kiminki

Pudasjärven kaupungintalon eteen valmistui viime viikolla kaksi tyylikästä veistosta, molemman hyvin Suomen juhlavuoteen liittyviä.

Pudasjärveläislähtöinen, nyt Rovaniemellä asuva Veikko Laakso oli paikalla ohjaamassa muita lajin saloihin. Hänellä on jo muutaman talven ajan ollut muutama kohde, joihin on tilattu lumiveistoksia.

– Paras ja kestävin materiaali veistoon on lumitykillä tehtyä. Se kun vielä pyöritetään kerran-pari lingolla ja tampataan tiukasti muottiin, niin saadaan vaikkapa teräviä kulmia ja tarkkoja muotoja.

Hyvin toki käy luonnonlumikin, Laakso sanoo. Sekin pitää ensin sulloa tiukasti muottiin kovettumaan. Sitten vain sopivat työkalut käyttöön.

Laakso aloittaa muotoilun yleensä sähkökäyttöisellä moottorisahalla. Tarkempaan viimeistelyyn miehen työkalupakista löytyy erilaisia talttoja ja hiontavälineitä, osa itse juuri lumen käsittelyyn tehtyjä.

Kaupungintalon eteen veistämäänsä Väinämöistä Laakso teki ilman tarkkaa etukäteissuunnitelmaa. Suomi-neidon kimpussa hääräsivät hänen neuvojensa mukaan pääasiassa Birgit Tolonen ja Kaarina Nevanperä.

Nevanperä piti lunta mukavana materiaalina ja suositteli, että Pudasjärvellä tehtäisiin lumiveistoksia vaikka joka talon pihaan. Itse hän uskoi saaneensa oppia ja kokemusta niin, että aikoo veistoa jatkossakin kokeilla.

Kulttuuriohjaaja Birgit Tolosen mukaan lumiveistokset haluttiin tehdä näkyvälle paikalle, jotta mahdollisimman moni voi niitä ihastella.

– Moni tässä on jo ohi mennen pysähtynytkin katsomaan töitä. Iloinen mielihän näitä katsellessa tulee.

Ilmoita asiavirheestä