Näin tulkitsee FM Kaisa Vainio viime syksynä Oulun yliopistolle tekemässään opinnäytetyössä ”Suomalais-ugrilaisilla juurilla, Pudasjärven kaupungin ja Venäjän Komin tasavallan välisen kulttuurivaihtosuhteen sisältö ja tavoitteet”
Vainio päättelee, että Komissa Pudasjärveä pidetään edelleen Suomeen suuntautuvan yhteistyön ytimenä, vaikka kuviot ovat aikaa myöten laajentuneet. Moni haastatelluista sukulaiskansan virkamiehistä arveli, että alueellinen yhteistyö ei jatkuisi, jos Pudasjärvi jättäytyisi siitä jostain syystä pois.
Lasten ja nuorten kulttuurivaihdon lisäksi luontomatkailuun ja -elinkeinoihin tutustuminen on ollut tärkeässä roolissa sekä Pudasjärven että Komin näkökulmista. Mahtavan luonnon keskellä eläviä komilaisia ovat kiinnostaneet erityisesti täkäläiset porotilat ja Syötteen matkailukeskus.
Luonnon hyödyntäminen paikalliselinkeinoissa kestävällä tavalla näyttää Vainion mukaan olevan uusi alue, jota Komissa halutaan kehittää.
Venäjän Komissa on aikain saatossa kamppailtu oman kulttuurin säilyttämiseksi. Identiteettiä on pyritty vahvistamaan taiteen keinoin, mikä olosuhteiden pakosta on ehkä ollut se vaarattomin keino.Kulttuurista ja perinteestä on pyritty muovaamaan erityistä ”Komi-brändiä”.
Vainion mukaan Komin yhteistyön myötä myös Pudasjärvellä on herätty miettimään perinteen merkitystä. Nuorten identiteetin rakentamista taiteen ja kulttuurin kautta on nähty tärkeänä päämääränä.
Pudasjärveläisestä näkökulmasta korostuu enemmän taloudellinen hyöty. Komilaiset puolestaan puhuvat mieluummin yhteistyön arvoista ja korostavat kansainvälisyyttä sekä perinteitä ja suomalais-ugrilaisuutta.
Pudasjärven päättäjistä suurin osa näki Komi-suhteiden tärkeimpänä päämääränä liike-elämän yhteistyön. Yhtymäkohtia on haettu samankaltaisten yritysten kautta. Sekä Komissa että Pudasjärvellä on esimerkiksi elintarvike- ja hirsirakennusteollisuutta.
Käsitykset Komi-yhteistyön merkityksestä Pudasjärvellä kuitenkin hajaantuvat eikä yhteistä näkemystä tavoitteista ole. Vainion mukaan erimielisyys on näyttäytynyt selkeänä ja on luonut erilaisista arvopohjista johtuvia jännitettä.
Johtuneeko se siitä, että Pudasjärvi on yksin joutunut pitämään yllä Suomen kulttuurisuhteita Komiin, ja siksi täkäläinen kulttuuripolitiikka on ollut tutkijan mielestä hapuilevaa. Sitä ryhdittäisi Vainion mukaan selkeä kunnallispoliittinen linja, mikä vähentäisi ristiriitoja.
Rajat ylittävän yhteistyön kannalta ongelmallista on kuitenkin valtiovallan alueellinen ja taloudellinen painotus. Komia ei lueta Suomen lähialueiden joukkoon eikä se kuulu arktisen yhteistyön piiriin. Pudasjärvi-Komi yhteistyösuhde ei istu mihinkään olemassa olevaan valtakunnalliseen rahoitusohjelmaan.
Pudasjärven ja Komin ystävyyssuhteiden lyhyt historia
Alun perin pudasjärveläisiä Venäjä-yhteistyön pariin rohkaisi Oulun läänin maaherra Eino Siuruainen.
Pudasjärven kulttuuritoimen ja kansalaisopiston sekä Komin Vylgortin käsityökeskus Zaranin edustajat tapasivat ensi kertaa Lappeenrannassa vuonna 2002 järjestetystä suomalais-venäläisestä kulttuurifoorumissa.
Yhteistyö johti vuodesta 2005 lähtien virallisempiin neuvotteluihin ja molemmin puolisiin kulttuurivierailuihin. Lopulta solmittiin Pudasjärven kaupungin ja Syktyvdienskin alueen välinen ystävyys- ja yhteistyösopimus vuonna 2009.
Syktyvdienskin aluejohtajan siirryttyä Komin kulttuuriministeriksi, laajeni yhteistyö henkilösuhteiden kautta maakunnalliseksi.
Vuonna 2013 suhteet laajenivat valtionhallinnon tasolle, kun Pohjois-Suomen alueviraston ylijohtaja ja Komin tasavallan päämies solmivat yhteistyösuhteet alueiden välille.
Tällä hetkellä Komin ministeritaso yrittää luoda suhteita Suomen korkeimpaan valtiojohtoon, mutta ruohonjuuritasolla painopiste on edelleen Pudasjärvellä.
Osoituksena tästä oli viime viikolla Syktyvdienskin kulttuuriväen ja hallinnon vierailu Pudasjärvellä.
