Si­joit­ta­ja Asko Schreyn resepti pu­das­jär­ve­läi­sen Kontion kas­vuun: "Hil­li­tön ideoin­ti, mie­le­tön yritys ja vahva yh­tei­nen tahto"

Hillitön ideointi, mieletön yritys ja vahva yhteinen tahto, luettelee Asko Schrey kolme pointtia, joilla hirsitalotehdas Kontio saadaan nousuun.

– Tavoitteena on kasvattaa asema hirsitalomarkkinoilla nykyisestä 40 prosentista 60 prosenttiin. Siitä me selviämme varmasti, linjaa yhtiön suurin omistaja.

Ennen kuin pääsemme Oulun lentoaseman kahviossa keskustelemaan pudasjärveläisen hirsitalotehtaan tulevaisuudesta on syytä palata hieman ajassa taaksepäin.

Kontion parhaat vuodet ovat viiden vuoden takana. Liikevaihto nousi tasaisesti ja huippu koettiin 2022, jolloin numerot osoittivat 92,5 miljoonan liikevaihtoa. Liiketulostakin oli kertynyt edellisvuosina kolmesta miljoonasta runsaaseen viiteen miljoonaan. Nyt luvut ovat jo kolmatta vuotta miinuksella, eikä kuluvankaan vuoden näkymiä varmoiksi voi sanoa.

Asko Schrey puolestaan oli siihen mennessä tehnyt jo toisen miljoonansa.

– Sain isältäni hyvän ohjeen. Kun se ensimmäinen miljoona on niin hankala tehdä, aloita suoraan toisesta, virnistää Schrey.

Asko Schrey on sijoittanut Kontioon, koska haluaa auttaa yritystä.

Kuva: Risto Pikkupeura

Pitkä tarina lyhyesti kerrottuna: Schrey perusti ensimmäisen yrityksensä 19-vuotiaana tuomalla taskulaskimia Suomeen.

– Se ensimmäinen miljoona taisi tulla vasta sitten, kun ryhdyin gryndaamaan taloja.

Seuraava askel oli henkilöstöhallinnon ohjelmistoyhtiö Accountorin perustaminen ja myöhemmin sen myyminen. Accountorin osakekanta oli tiettävästi yli 1,2 miljardia, kun yhtiö myytiin Ruotsiin ja USA:aan.

– Siinä vaiheessa omistajuutta oli jo jaettu.

Schreyn osuus yhtiöstä oli 14 prosenttia.

Varansa Schrey on jakanut kolmeen kategoriaan. Yksi osa on kiinni pörssiosakkeissa. Yhtä osaa Schrey kutsuu kauppalehden artikkelin mukaan "itsensä viihdyttäminen osastoksi".

– Ne ovat pienyrityksiä, joihin sijoitan. Ihmisiin, jotka ovat yhtä innoissaan yrityksestään kuin minäkin olin.

Kolmas ryhmä on Pudasjärven kannalta mielenkiintoisin, sillä siihen kuuluu Kontio.

– Yrityksiä, joita haluan auttaa.

Ensimmäinen kosketus Kontioon oli maantiellä jossakin Helsingin ja Riihimäen välillä.

– Siellä oli tien varressa kukkulalla Kontion esittelytaloja. Yksi oli punainen aitta, jollaista olin unelmoinut kesämökille. Kontion nimi oli siinä voimakkaasti esillä.

Punainen aitta ei koskaan kesämökille noussut, koska ajan saatossa se oli jo ehditty rakentaa muuten.

– Sitten joku helsinkiläinen pankkiiri vihjaisi, että Kontio etsii uusia omistajia.

– Kysyin Hyppäsen Ollin mielipidettä sijoituksesta ja hän tuli myös pienosakkaaksi ja yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi.

Kontio on selvästi Schreylle sydämen asia.

– Jo Kontion nimi on pehmeä ja eläimeen viittaava, ei mitään kovaa.

Teknologian hyödyntäminen on Schreyn mukaan yksi keino, jolla Kontio parantaa asemaansa hirsitalomarkkinoilla.

Kuva: Risto Pikkupeura

Hirsitehdas tekee tappiota myöntää Schrey. Yhtiön tulisi tehdä tuottoa omistajilleen, ei toisinpäin.

– Yritämme keksiä syitä, mistä tämä johtuu. Toimintaympäristö on hankala ja asuntojen hinnat ovat menneet alaspäin, mutta niin on kansantalouskin.

– Ihmiset ovat tulleet varovaisiksi hankinnoissaan.

Yrityksellä puolestaan on kiinteitä kustannuksia, joista ei päästä eroon.

– Periaatteessa on kaksi mahdollisuutta: joko markkinoiden on parannuttava tai on skaalattava kustannuksia pienemmäksi.

Takaportti on myös se, että taustalla on omistajia, jotka ovat sitoutuneet yhtiöön, myös rahallisesti.

– Minun tehtäväni on varmistaa se.

Schrey tunnustautuu teknologiainnostuneeksi.

– Meillä on 7–8 kehittämisprojektia. Esimerkiksi rakennussuunnittelua voidaan tehostaa. Voimme ottaa käyttöön tekoälyrobotin, jonka kanssa asiakas voi suunnitella huvilaansa vaikka 24/7. Markkinointimenetelmiä voimme myös tehostaa, innostuu Schrey.

Vienti on mahdollisuus. Nyt se Kontion osalta on vielä noin 4–5 miljoonan euron haarukassa.

– Yksittäiset projektit Australiassa, Mongoliassa ja Turkissa eivät ratkaise.

On päästävä suuremmille markkinoille.

– Euroopassa on paljon pieniä puutaloyrityksiä. He voisivat alkaa meidän jälleenmyyjiksemme.

Toinen linja löytyy arkkitehti- ja suunnitteluyhteyksistä.

– Venetsian Biennaalissa saimme jo toistatuhatta arkkitehtiyhteyttä.

Matkailukeskusten rakentamisessa Kontiolla on myös osansa. Schreyn oma suunnitelma liittyy Espoon Suvisaaristoon, josta hän osti Ylen jo rapistumaan päässeen lomanviettopaikan.

– Sielläkin oli ennestään Kontion mökkejä.

Tarkoituksena on rakentaa laadukas lomapaikka, josta matkailijoita voisi ohjata myös pohjoiseen.

– Pari-kolme päivää saaristossa ja sitten Lappiin, suunnittelee Schrey.

– Rukalla on esimerkiksi Riipisten iglu-mökkejä ja ne ovat olleet täynnä matkailijoita.

Schrey on tietoinen myös esimerkiksi Pudasjärven lentokentän läheisyyteen visioidusta kohteesta.

– Matkailu on toimiala, josta minulla ei ole vahvaa tuntemusta, enkä ota siihen kantaa.

Oulun läheisyys on silti Pudasjärvelle mahdollisuus.

– Tämä Oulun kenttä on poikkeuksellisen kansanvälisen tason kenttä. Oulussa on myös teknologista osaamista. Eikä Pudasjärveltä ole tänne pitkä matka.

Täytyy vain löytää se vetovoimatekijä.

Oulu ja Oulun lentoasema ovat yksi Pudasjärven mahdollisuuksista kehittyä. Täytyy vain olla jokin vetovoimatekijä.

Kuva: Risto Pikkupeura

Schrey asuu Sveitsissä Genevessä. Oulun lentoasemalle miehen toi matka Kuusamoon Rukalle.

– Meillä on siellä muutaman ystävän joukko, jolla kokoonnumme parantamaan maailmaa.

On Schreyllä toki pientä bisnestäkin Rukalla.

– Siellä on itärinteellä tontti, jolle on tarkoitus rakentaa kahdeksan, Kontion, mökkiä.

Lentoaseman ovesta astelee sisään kuusamolainen Rukalla pizzeriaa ja ravintolatoimintaa harjoittanut Paavo Riipinen. Miehet tervehtivät lämpimästi ja lähtevät kohti autoa

– Me haluamme tehdä Kontiosta menestyvän yrityksen. Se tekee erittäin hyvää bisnestä, huikkaa Schrey vielä mennessään.