Täpärälle meni Sarakylän vattumarkkinoiden nimikkomarjan kypsyminen. Pientä esimakua tulevasta sentään sai osa markkinaväestä, kun Samuel Kummala kävi reissun Jukuassa.
Sen verran maukkaita hänen keräämänsä vatut olivat, että sunnuntaina markkinoilla puhunut sotkamolainen Keskustan kansanedustaja Timo Korhonen joutui miettimään uusiksi esittämäänsä marjojen paremmuusjärjestystä.
– Olen pitänyt vattua mesimarjan jälkeen hienoimman makuisena marjana, mutta kylläpä nämä tämän kesän ensimmäiset vatut maistuivat herkullisilta.
Korhonen oli tyytyväinen siihen, että suomalaiset metsämarjat alkavat maistua entistä useammalle. Niiden vienti tuo Suomeen jo kolmisenkymmentä miljoonaa euroa vuodessa, hän sanoi.
Vatun jalostamisen esteisiinkin Sotkamon mies oli perehtynyt. Pehmeänä marjana sen pakastaminen teollisesti ei tahdo onnistua. Politiikkaankin Korhonen otti kantaa. Hän muistutti Suomen pyörien pyörivän jälleen.
– Talous kasvaa, vienti vetää ja työttömyys alenee. Kainuun ja koko Pohjois-Suomen suhdannenäkymät ovat valoisat hallituksen määrätietoisen politiikan ansiosta.
Puheensa aluksi kansanedustaja muistutti Turun ikävistä tapahtumista. Hän kuitenkin vakuutti, että suomalaiset pärjäävät jos jokainen on valmis kantamaan vastuuta yhteiskuntamme pärjäämisestä. Yhdessä tekemisen tehosta hän piti vattumarkkinoita oivana esimerkkinä:
– Yhdessä olette saaneet hyvää aikaan.
Markkinat järjestävän kyläseuran puheenjohtaja Marja-Leena Jurmu oli tyytyväinen ja helpottunut. Intoa riitti, vajaa tunti markkinoiden päättymisestä oli kyläkoulu ympäristöineen saatu siivottua.
– Säät suosivat ja väkeä taisi olla sama määrä kuin viime vuosina yleensäkin. Talkoohenkeä on löytynyt hienosti myös kylän nuoremmalta väeltä.
Monet markkinat kyläseuran talkoolaisena nähnyt Oili Illikainen kertoi kaiken sujuneen hyvin. Erityisesti hän kiitteli sitä, miten kaikki mukaan lupautuneet olivat paikalla täsmälleen sovitusti.
Kaupungin tervehdyksen markkinaväelle lauantaina esittänyt kaupunginhallituksen puheenjohtaja Anni-Inkeri Törmänen muistutti sarakyläläisten, kuten muidenkin pudasjärveläisten, voivan itse vahvistaa kylien elinvoimaa omalla toiminnallaan.
Törmänen suositteli uuden kaupunkistrategian väkilukutavoitteen mukaan otettavaksi myös sen, että väestöstä puolet asuisi kylillä, puolet Kurenalla kuten nykyäänkin.
– Olen laskeskellut, että jos kaikki 20 kyläämme saavat nostettua väkimääräänsä neljällä kyläläisellä vuodessa, ovat ne hoitaneet hurjalta kuulostavan tavoitteen omalta osaltaan.
Pudasjärven kylillä on Törmäsen mukaan hyvät mahdollisuudet elää onnellista elämää. Sitä tuo mahdollisuus vaikuttaa omaan ja läheisten ihmisten hyvinvointiin.
– Lähellä oleva luonto mahdollistaa rentoutumisen arkisesta aherruksesta. Toistensa arvostaminen ja toisistaan huolehtiminen luo kyläläisetn välille tärkeän turvaverkon.
Vaikka vatut lähes puuttuivat, oli vattumarkkinoiden perinteistä herkkua, kuivalihavelliä, tarjolla riittävästi. Maa- ja kotitalousnaisten vellikauhaa heiluttanut Marketta Sarajärvi kertoi sen olleen selvästi muita ruokavaihtoehtoja suositumpaa.
Jo useana kesänä vattumarkkinat käyntikohteekseen ottanut kemijärveläinen torikauppias Mika Walen oli kahden päivän myyntiinsä tyytyväinen.
– Ihan hyvin täällä kauppa käy. Asiakkaat ovat oikein mukavia. Tällaiset pienet markkinat ovat minusta oikein mukavaa vaihtelua.
Walen joutui muiden koulun kentälle kojunsa pystyttäneiden lailla varmistelemaan, ettei sunnuntaina kovaksi äitynyt puuskittainen tuuli päässyt tekemään vahinkoa.
– Kun on kerran tuuli kojun lentoon nostanut ja särkenyt, osaa sellaiseen varautua. Otin katon kokonaan pois, ei aurinko minun myyntiartikkeleitani pilaa.
Metallista tehty-näyttelyn koonneet Sirpa Jurmu ja Helena Kummala kertoivat keränneensä metalliesineitä ja työkaluja kyläläisiltä.
– Soiteltiin ja kyseltiin muilla keinoilla. Monenlaista ja monen ikäistä tarvekalua löytyikin kyläläisten varastoista. Eniten taisivat katselijat ihmetellä maasepät tekoa olevaa lukkoa. Myös uittotyövälineet näyttivät kiinnostavan.
Sarakylän vattumarkkinat järjestettiin 21.–22. elokuuta.
