Lähes 300 nykyistä ja entistä lähi- ja perushoitajaa vaatii Oulunkaaren kuntayhtymältä korvauksia siitä, että samasta työstä on eri työntekijöille maksettu erisuuruista palkkaa. Työntekijät hakevat korvauksia vuosien 2011-2017 väliseltä ajalta.
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer jätti asiasta kanteen Oulun käräjäoikeuteen joulun alla. Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehy on Iijokiseudun saamien tietojen mukaan tehnyt sen jo aiemmin.
Ilta-Sanomien haastatteleman asianajaja Karoliina Partasen mukaan jo pelkästään SuPer ry:n jäsenet vaativat työnantajaltaan noin puolen miljoonan euron korvauksia, minkä lisäksi vaatimuksena on samansuuruinen viivästyskorkovaatimus.
Tapaus juontaa juurensa Oulunkaaren kuntayhtymän perustamiseen vuonna 2010, jolloin Oulunkaaren kuntayhtymän sote-palvelut aloittivat. Simon kunta tuli mukaan vuoden 2011 alusta.
Kunnista työntekijät siirtyivät uuden työnantajan palvelukseen liikkeenluovutuksella, mikä edellytti palkkojen harmonisointia. Se olisi työntekijäjärjestöjen mukaan pitänyt tehdä luonnollisesti korkeimpien palkkojen mukaan. Kuntatyönantajien lähtökohtana oli keskitaso.
Oulunkaaren kuntayhtymän SupPerin pääluottamusmies Ritva Kujansuun mukaan harmonisointi ei tapahtunut työntekijöitä tyydyttävällä tavalla, sillä samasta työstä pitää maksaa sama palkka.
Kuukausitasolla hän arvelee – palkanlisät, vuorotyökorvaukset ja määräaikaisuudet huomioon ottaen – palkkaerojen olleen keskimäärin 20-30 euron luokkaa kuukaudessa ja olleen valtava urakka tulostaa ja laskea kaikkien palkkakuitit ja antaa asia liiton lakimiesten hoidettavaksi.
Jokainen työntekijä siis toimii asiassa kantajana kukin oman työhistoriansa mukaisesti. Jo pelkästään tästä päätellen mahdollinen tuleva oikeusprosessi on valtava.
Kujansuu kuitenkin toivoo, että liiton lakimiehet ja työnantaja pääsevät asiasta neuvottelemalla jonkinlaiseen kompromissiin.
Vastaavasta palkkojen maksusta on jo ennakkopäätös olemassa. Työtuomioistuin antoi keväällä langettavan ratkaisunsa Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän tapauksessa, jossa työnantaja katsottiin menetelleen kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen määräysten vastaisesti.
Vuonna 2005 perustetun Sote-yhtymän fysioterapeuttien palkat jätettiin sen muodostamisen jälkeen harmonisoimatta kohtuullisessa ajassa. Tuomiossa ei otettu kantaa siihen, mikä olisi ollut kohtuullinen aika palkkaerojen poistamiselle eikä sille, mille tasolle palkkojen olisi pitänyt asettua.
Kainuun Sote tuomittiin maksamaan työntekijöiden ammattiliitto Tehylle hyvityssakkoa 2500 euroa ja Kuntatyönantajien keskusjärjestö 3500. Lisäksi ne velvoitettiin yhteisvastuullisesti korvaamaan hieman yli 7 000 euron oikeudenkäyntikulut.
Sekä kyseisellä tuomiolla että meneillään olevalla Oulunkaaren tapauksella on suuri merkitys myös tulevaisuutta ajatellen. Kaavaillun Sote-uudistuksen myötä on tarkoitus siirtyä yhä suurempiin palveluja tuottaviin yksiköihin, joihin työntekijät tulevat todennäköisesti siirtymään samalla liikkeenluovutusperiaatteella.
Valtioneuvoston ennakkoarvioinnissa sote- ja maakuntauudistuksen henkilöstövaikutuksista koituvat lisäkustannukset ovat haarukassa 75-700 miljoonaa euroa. Toteutuva hintalappu riippuu siitä, mille tasolle palkat harmonisoidaan.
Oulunkaaren kuntayhtymän hallinto- ja henkilöstöjohtaja Juha Torvisen mukaan henkilöstökustannusten aiheuttama hintalappu saattaa tulevaisuudessa heilauttaa koko kansantaloutta.
Oulunkaari ei ole hänen mukaansa kyseisessä palkkojen harmonisoinnissa yksin, vaan asia koskee takautuvasti kaikkia kuntaliitoksia ja liikkeenluovutuksella muodostettuja kuntayhtymiä. Niin myös tulevaisuudessa.
Torvisen mukaan Oulunkaaren ei tässä asiassa tarvitse hävetä mitään, sillä koko ajan on toimittu Kuntatyönantajien antamien ohjeiden mukaan.
– Jo vuonna 2011 palkkoja harmonisoitiin 400 000 euron edestä. Lisäksi työn vaatimustason arviointeja tehtiin vuosina 2014-17 ja työ jatkuu edelleen.
– Työntekijöiden kanssa pyritään neuvotteluratkaisuun ja toiveena on, ettei se aiheuta hämminkiä kuntien taloudessa. Jutun oikeuskäsittely perutaan, jos sopimukseen päästään.
Torvisen mukaan neuvotteluissa on kysymys siitä, kuinka monta vuotta takautuvasti maksetaan korkeampia palkkoja ja mitä palkkaa käytetään verrokkipalkkana.
– Kenenkään tehtäväkohtaisia palkkoja ei muuteta, jos työn vaatimustaso ei muutu.