Saa­me­lais­oop­pe­ra Ovllá antaa äänen vaie­tuil­le ta­ri­noil­le – "Yh­teis­soit­to on jotain niin voi­mal­li­sen kau­nis­ta, että lii­ku­tun joka kerta”

“Tässä projektissa saamelaiset ja ei-saamelaiset työskentelevät yhdessä. Se on minulle hyvin tärkeää”, sanoo Ovllán libretisti Juho-Sire. Hän toivoo, että ooppera lisää suomalaisten tietoa saamelaisten kohtelusta ja herättelee ymmärtämään, että tästä eteenpäin on toimittava toisin.

Kuva: Carl Johan Utsi

Oulun teatterissa 16.1.2026 maailman ensi-illan saavaa oopperaa vastaavaa ei ole aiemmin nähty suomalaisilla teatterilavoilla.

“Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Suomessa kantaesitetään kokoillan ooppera, joka on saamen kielellä. Pelkästään tästä syystä esitys kannattaa nähdä”, oopperan kirjoittanut Juho-Sire / Siri Broch Johansen kertoo.

Alkusysäys Ovllán aiheeseen tuli Oulun teatterin taiteelliselta johtajalta Alma Lehmuskalliolta. Hän tutustui Norjan Saamelaisten totuus- ja sovintokomission raporttiin ja halusi käsitellä saamelaisten kokemaa ylisukupolvista sortoa Oulun teatterin ohjelmistossa.

“Teatterina meillä on velvollisuus nostaa esiin myös arkoja ja ristiriitaisia vähemmistöaiheita. Suurella näyttämöllä meillä on siihen isoimmat resurssit ja vaikutusmahdollisuudet”, toteaa Lehmuskallio.

Puhumattomuuden seuraukset

Tenossa asuvalle Juho-Sirelle oopperan tarina on monen muun saamelaisen tavoin hyvin henkilökohtainen. Sisäoppilaitoksen kasvatuksen tuloksena Ovllá on hahmo, jonka sisäisessä konfliktissa ovat kolonisoitu minuus ja alkuperäinen saamelainen identiteetti.

“Kasvoin norjaa puhuvana saamelaisena, ilman kieltäni. Opettelin saamen nuorena aikuisena, ja se muutti elämäni täysin. Oopperassa Ovllá ei tahdo opettaa pohjoissaamea omalle tyttärelleen. Valtion systemaattisen syrjinnän seurauksena hän pelkää ja häpeää taustaansa. Häpeä tuhoaa kommunikaation ja vaikeneminen tuottaa katkeruutta, joka siirtyy sukupolvelta toiselle”, Juho-Sire sanoo ja herkistyy.

Myös pääosan esittäjä, nimikkoroolissa nähtävä näyttelijä ja muusikko Emil Kárlsen, kertoo samaistuvansa oopperan aiheeseen monella tapaa.

“Teoksessa koen erityistä yhteyttä Ovllán lapseen. Itse Ovllássa tunnistan niitä tunteita, joita omilla vanhemmillani todennäköisesti on ollut. Maantieteellisesti tarina myös liikkuu saamelaisalueilla, jotka ovat lähellä kotiani”, Omasvuonon Saukkosesta kotoisin oleva Kárlsen sanoo.

Muusikko-näyttelijä Emil Kárlsenin mukaan saamelaisooppera Ovllássa on teemoja, jotka koskettavat meitä kaikkia taustasta riippumatta: “Kyse on ihmisyydestä ja tekemistämme valinnoista.”

Kuva: Ørjan Marakatt Bertelsen

Joiku ja ooppera jakavat näyttämön

Kipeästä aiheesta huolimatta suuren näyttämön produktio on Kárlsenin mukaan hyvä esimerkki kansojen välisestä sovinnon mahdollisuudesta. Ovllássa se näkyy länsimaisen oopperan ja saamelainen joiun harvinaisena kohtaamisena samalla lavalla.

“On hienoa nähdä, kuinka länsimainen kulttuuri avautuu saamelaisten vaikutteille, eikä vain toisinpäin. Tällainen kulttuurien kohtaaminen osoittaa, että lähestymme toisiamme.”

Kárlsen on itse säveltänyt kaikki oopperassa kuultavat joiut. Hän on tutkinut ja oppinut joikuperinnettä jo vuosia sen perinneosaajilta.

“Joikujen rooli on kohota sanojen yläpuolelle. Sen sijaan, että koko orkesteri ja kaikki ympärillä oleva yrittää kertoa mitä joku henkilöhahmo ajattelee, joiku johdattelee sisäiseen maailmaan ja tunteisiin”, Kárlsen selittää.

Vaikka teatteri- ja festivaalilavat ovat palkitulle artistille hyvin tuttuja, Ovllá on Kárlsenin ensimmäinen oopperarooli.

“Minulla tulee olemaan vaikeuksia pidätellä itkua joka kerta, kun orkesteri soittaa. Tällainen yhteissoitto on jotain niin voimallisen kaunista, että liikutun joka kerta.”

Museo yhteentulemisen paikkana

Ovllán lisäksi joiku kuuluu Oulun taidemuseossa, kun saamelaista taidetta esittelevä Eanangiella – Maan kieli -näyttely täyttää museon 16.1.2026 alkaen. Toukokuun alkuun kestävä yhteisnäyttely sisältää nykytaidetta, taidehistoriallisia teoksia ja duodjia eli saamen käsityötä. Mukana on noin 50 taiteilijaa, joista puolet tulevat Sápmi Triennale -kiertonäyttelyn kautta.

“Toivon, että tämä meidän vuoropuhelumme jatkuu pitkänä yhteistyönä saamelaisten kulttuuriorganisaatioiden, taiteilijoiden ja Oulun suuren saamelaisyhteisön kanssa”, Oulun taidemuseon kuraattori Selina Väliheikki sanoo.

Näyttelyn runsaassa oheisohjelmistossa on myös luvassa erityinen joikuopastus, kolttasaamelaisella perinteisellä laululla, leu’ddilla, toteutettu kierros ja inarinsaamelainen livđe-opastus.

“Näyttelyn ainutlaatuisuus on sen moniaistisuudessa. Sitä ei koeta vain silmillä, vaan mukana on myös vahvoja äänimaailmoja ja tuoksuja. Näyttelysalien äänikokemukset läpäisevät meidät tavalla tai toisella”, Väliheikki kuvailee.