Metsähallituksessa suunnitellaan sen viiden retkeilyalueen kehittämistä nykyistä vetovoimaisemmiksi retki- ja luontomatkailukohteiksi. Kehittämistä on suunniteltu Metsähallituksen ja maa- ja metsätalousministeriön yhteisessä hankkeessa.
Tavoitteena on nostaa retkeilyalueiden statusta, tehostaa alueiden markkinointia sekä parantaa alueilla toimivien matkailuyritysten toimintaedellytyksiä. Toissa vuonna alueilla, joita suunnittelu nyt koskee, oli yhteensä reilut 230 000 käyntikertaa.
Kehittämishanke koskee viittä Metsähallituksen hallinnassa olevaa valtion retkeilyaluetta: Evo Hämeenlinnassa, Ruunaa Lieksassa, Oulujärvi Vaalassa, Kylmäluoma Taivalkoskella ja Iso-Syöte Pudasjärvellä. Alueet ovat suosittuja retkeily-, kalastus- ja eränkäyntikohteita.
Retkeilyalueilla on reittejä, retkeilyrakenteita ja majoitustiloja, joista osa vaatii kunnostamista. Kaikilla alueilla on myös muita investointi- ja korjaustarpeita.
Retkeilyalueita ja niiden palveluja on tarkasteltu alueen kävijöiden ja yrittäjien kannalta ja sitä varten on kuultu myös alueilla toimivia yrittäjiä. Yksi selkeä kehityskohde on matkailuliiketoiminnan helpottaminen alueilla niin, että yrittäjät voivat ja uskaltavat investoida kohteisiin.
– Omien kehittämistoimenpiteiden lisäksi suhtaudumme myönteisesti alueella toimivien yritysten itsensä toteuttamiin investointeihin. Uskomme, että kun yrittäjien toimintamahdollisuudet kehittyvät, lisää se samalla koko alueen vetovoimaa ja tuottaa kaikille vierailijoille kaivattuja lisäpalveluita, toteaa Metsähallituksen kiinteistökehityksen johtaja Tuomas Hallenberg.
Investointien tulee sopia alueen kokonaisuuteen ja niiden on tuettava alueen virkistyskäyttöä ja luontoarvoja. Sitä varten alueille laaditaan ensin masterplan-suunnitelmat, jotka ovat osa alueiden hoidon ja käytön suunnittelua.
Mahdolliset lisäinvestoinnit tehdään suunnitelmallisesti huomioiden alueen monipuolisen käytön sekä yritysten, kaupunkien tai kuntien ja muiden yhteistyötahojen näkemykset.
– Retkeilyalueet tulevat säilymään kaikille avoimina monipuolisina retkeilykohteina. Kehittämällä alueita yhdessä yrittäjien ja muiden yhteistyökumppanien kanssa vastaamme samalla myös käynnissä olevaan luontomatkailubuumiin, sanoo hankkeen projektipäällikkö Jere Rauhala Metsähallituksesta.
Retkeilyalueiden kehittäminen jatkuu ensi vuonna. Ensimmäinen masterplan-suunnitelma laaditaan Ruunalle. Tänä vuonna retkeilyalueilla aloitetaan myös maastopyöräreittien suunnittelu ja toteutus sekä palveluvarustuksen korjauksia ja parannuksia.
Iso-Syötteen retkeilyalueelle ei toistaiseksi kohdistu merkittäviä rakentamispaineita, tietää tuotantopäällikkö Matti Keränen Metsähallituksen Kiinteistökehityksestä.
Matkailualueen rakentaminen on pääasiassa kohdistunut kaavoitetulle alueelle kansallispuiston ja retkeilyalueen laiteilla, joten isoja muutoksia ei meidän osaltamme liene tulossa, hän kertoo.
– Retkeilyalue voi jatkossa toimia paitsi retkeilijöiden, hiihtäjien ja maastopyöräilijöiden käyntipaikkana, myös tukialueena matkailupalveluille, vaikkapa husky- tai porosafariyrityksille.
Toistaiseksi ei paineita ole ollut, Keränen tietää. Myöskään vuosikymmenten takaisista laskettelurinteiden laajentamisesta tunturin länsilaiteelle ei miehen tiedon mukaan ole suunnitelmia.
Hän kuitenkin korostaa, että valtion retkeilyalueet eivät ole luonnonsuojelualueita, joten erilainen rakentaminenkin niiden alueelle voi tulla kyseeseen.
Syötteellä lähdetään hankkeen merkeissä liikkeelle suunnittelusta. Jo olemassa olevien reittien ja rakenteiden kunnostelu voi myös tulla eteen, Matti Keränen arvioi.
– Ensin suunnitellaan, sitten katsotaan missä rahaa ja rakentamista eniten tarvitaan. Vuoden - parin sisällä pitäisi alkaa näkyvää tulla. Syötteellä tuskin rakentamisen tarvetta retkeilyalueelle tulee, siellä kun on kaava-aluetta sitä varten.