Rak­kau­des­ta Ii­jo­keen – jo­ki­var­ren ihmiset juh­li­vat 30 vuotta täyt­tä­vää kos­kien­suo­je­lu­la­kia

Iijoen suojeluyhdistys ry:n ja Pudasjärven luonnonsuojeluyhdistys ry:n järjestämä voitonjuhla keräsi Kurenkoskeen laajasti asian omakseen kokeneita. Pöydissä oli puhetta myös siitä, että juhlista voitaisiin tehdä jokavuotinen perinne. Seija Vähkyrä ja Jukka Vähkyrä kilistivät sille, että koskiensuojelulaki ja ihmiset voittivat. Kollajan mökkiläinen Pentti Niskanen yllytti kaikkia yhteiseen kehittämistyöhön, sillä paljon on vielä tehtävää vastaavien valjastusyritysten ehkäisemiseksi.
Iijoen suojeluyhdistys ry:n ja Pudasjärven luonnonsuojeluyhdistys ry:n järjestämä voitonjuhla keräsi Kurenkoskeen laajasti asian omakseen kokeneita. Pöydissä oli puhetta myös siitä, että juhlista voitaisiin tehdä jokavuotinen perinne.
Iijoen suojeluyhdistys ry:n ja Pudasjärven luonnonsuojeluyhdistys ry:n järjestämä voitonjuhla keräsi Kurenkoskeen laajasti asian omakseen kokeneita. Pöydissä oli puhetta myös siitä, että juhlista voitaisiin tehdä jokavuotinen perinne.
Kuva: Maiju Teeriaho

– Onko voittajilla syytä juhlia? Olemmeko me voittajia? yllytti Pudasjärven luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Pirkko-Liisa Luhta Kollaja kesti! Koskiensuojelulaki 30 vuotta -juhlassa.

Kurenkoskeen oli kokoontunut suuri joukko ihmisiä, jotka kokivat Iijoen vapaana säilymisen sydämen asiakseen.

– Kollaja kestää! vuonna 2014 vapaan Iijoen puolesta 107 kilometriä Iijoella uinut Juha ”Norppa” Taskinenkin pääsi vielä huutamaan.

– Hirvasjoen varrella ollaan iloisia. Nyt on suuret juhlat, hehkutti perinnepukuun pukeutunut Anna-Riitta Holmström.

Myös Urpo Iinatti halusi tuoda esille kuinka laajasti huoli ja helpotus ovat Pudasjärvellä koskettaneet useiden kylien alueita:

– Poikani rupesi Kurkeen tekemään omakotitaloa heti, kun selvisi, ettei Iijokea rakenneta.

Poikani rupesi Kurkeen tekemään omakotitaloa heti, kun selvisi, ettei Iijokea rakenneta.

Maikki Jerkkola ja Anna-Liisa Kokko saapuivat juhliin rakkaudesta Iijokeen.

– Olen asunut vuosikymmeniä joen rannalla ja ymmärtänyt asian merkityksen. Muistan vielä, kun Iijoella huudettiin, että ”uitto tulee” ja ”hännät tulee”, Jerkkola jutteli perinteestä ja arvosta.

– Pahinta on ollut nähdä joen tuho. Kun lahna nousi jokeen vuonna 1974, setäni sanoi: ”Joki on saastunut. Enää ei tuu lohta.” Hän oli oikeassa, Yli-Iissä asuva Kokko kertoi.

- Te tämän teitte! europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari onnitteli pudasjärvisiä Kollaja-kysymyksen ratkaisusta. Kuvassa mukana Pudasjärven luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Pikko-Liisa Luhta. Terveisiä tilaisuuteen lähettivät myös monet muut poliitikot eri puolueista.
- Te tämän teitte! europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari onnitteli pudasjärvisiä Kollaja-kysymyksen ratkaisusta. Kuvassa mukana Pudasjärven luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Pikko-Liisa Luhta. Terveisiä tilaisuuteen lähettivät myös monet muut poliitikot eri puolueista.
Kuva: Maiju Teeriaho

Monesta juhlijasta tuntui, että sukupolvesta toiseen, monen vuosikymmenen ajan, käyty taistelu on nyt ohi. Toiset taas puhuivat erävoitosta. He haluavat pysyä aktiivisina siksi, ettei voimayhtiölle koskaan tulisi toista tilaisuutta Iijoen valjastamiseen.

Aktiivisesti asiaa lobannut Kollajan mökkiläinen Pentti Niskanen Oulusta esitti kiitokset ”meille itsellemme”.

– Elämä ei lopu tähän, vaan meidän pitää jatkaa Kipinä-Kollajan alueen kehittämistä! Tulevat kunnallisvaalit ovat erittäin tärkeät Iijoen tulevaisuuden kannalta, painotti jo vuodesta 1971 mökillään viihtynyt mies.

Hän ehti olla mukana vastustamassa Iijoen rakentamista jo Siuruan altaan aikoihin.

Niskanen näkee alueella tuhansia mahdollisuuksia: onhan Kipinä ja sen pisin, kymmenen kilometrin pituinen, koskikokonaisuus luontomatkailullisesti vain tunnin matkan päässä Oulusta.

– Maaseudun kehittämiskohteista on pulaa. Nytkin oli kiinalaisia ja japanilaisia turisteja tulossa Oulun alueelle ja heille tarvitaan juuri matkailullisia elämyskohteita. Iijoki voisi olla tällainen kohde. Myös Maaseuturahaston rahoitus tulee ottaa alueen kehittämisessä huomioon.

Alueella on tuhansia mahdollisuuksia.

Kipinäläinen Jukka Vähkyrä oli sitä mieltä, että nyt pitäisi vaatia Iijoelle kalateitä tosissaan:

– Hiukkasen arveluttaa, mitä kalateille käy. Kipinään saisi rakentaa uusia taloja muutenkin kuin poikkeusluvalla. Pitäisi myös tehdä isompi kartoitus alueen mahdollisuuksista, ja ottaa kesämökkiläisetkin mukaan kehittämään.

Hän toivoi myös, että kehittämistyötä kantaisivat leveämmät harteet kuin pelkästään kyläseuran voimavarat.

Mainos
Iijokiseudun pelit

Pelaa Iijokiseudun digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä