Tšekkiläisten Martin Králtan ja Veronika Kubátován 15 vuotta vanhat polkupyörät notkuivat retkipakkausten painon alla, kun he polkivat Pudasjärven maisemissa.
Harva ohikulkijoista varmaankaan tiesi, että raskaasti varustautuneet pyöräilijät olivat aloittaneet pyörämatkansa kotikaupungistaan Prahasta jo 26. toukokuuta.
Suomessa tšekkiläiset olivat viihtyneet jo kolmisen viikkoa.
– Suomalaiset ovat kauniita, avarasydämisiä ihmisiä, jotka hymyilevät paljon, Martin Král totesi.
– Täällä tuntuu turvalliselta. Suomi on ystävällinen maa, Veronika Kubátová kertoi vaikutelmistaan.
Pudasjärveltä pyöräilijät etsivät paremman tiekartan toivossa varsinaista turisti-infoa, mutta eivät sellaista löytäneet. Sen sijaan he asioivat Pudasjärvellä kaupassa täydentämässä retkieväitään.
– Kun saavumme paikkakunnalle, etsimme yleensä turisti-infon. Haluamme myös jutella paikallisten kanssa nähtävyyksistä ja suomalaisuudesta.
Helsingissä Martin ja Veronika olivat saaneet ohjeet suunnata julkiseen saunaan, joka sijaitsee meren rannassa.
Tsekkiläiset ystävystyivät erään suomalaisen kanssa ja saivat häneltä tietoa suomalaisesta saunakulttuurista. Kylvettyään merenrantasaunassa, he totesivat, että ei ole ihme, kun suomalaiset ovat niin rentoja.
– Pidämme saunomisesta niin paljon, että aiomme laittaa saunan myös omaan puutarhaamme Prahassa! he mielistyivät.
Pariskunta oli alkanut haaveilla pyöräilyretkestä pohjoiseen jo puolisen vuotta aiemmin. Viimeinen lähtölaukaus reissulle oli se, että molemmat lopettivat työnsä matkalle päästäkseen.
– Työskentelimme sairaanhoidon ja ensihoidon tehtävissä. Työpaikasta luopuminen ei ole niin kamala asia, koska alalla riittää työtä. Voimme palata työhön mihin tahansa sairaalaan. Jo pelkästään Prahassa ja sen lähellä on noin viidestä seitsemään sairaalaa, Martin Král selitti.
Aikaisempaa kokemusta pitkistä pyöräilymatkoista pariskunnalla ei juuri ollut.
– Olemme oikeastaan ajaneet vain työmatkoja pyörällä, mutta pidämme kuntoamme yllä juoksulenkkeilemällä aamuisin. Veronika harrastaa myös joogaa.
Mutta mikä ihme sai tšekkiläiset haluamaan tulla juuri Suomeen?
– Halusimme nähdä teidän järviänne ja metsiänne. Viettää aikaa luonnossa, he totesivat yksituumaisesti.
– Niin, ja Suomessa on hyvää myös jääkiekko! Olette siinä todella taitavia, koska pelaatte muskelien sijaan aivoillanne, mies kehui.
Aamuvirkut matkailijat olivat ihastuneet myös Suomen valoisiin kesäöihin.
He kokivat myös olleensa onnekkaita, kun he olivat Kuopion suunnalla nähneet hirviemon vasansa kanssa.
– Hirvi ja vasa seisoivat lähellä meitä noin kymmenen sekuntia. Ne katsoivat meitä ja me katsoimme niitä. Sen jälkeen eläimet jolkuttivat takaisin metsään.
Myös poroja matkaajat olivat nähneet ensimmäistä kertaa elämässään. Kuitenkaan poron lihan maistamisesta vegaaneiksi tunnustautuneet pyöräilijät eivät olleet kiinnostuneet.
– Hillaa haluaisimme maistaa. Mistähän niitä saisi? Martin Král kysyi.
Pudasjärvelle luontomatkailijat ajoivat Puolangalta. Tarkoitus oli jatkaa yöksi Ranualle ja sieltä Rovaniemelle.
Matkailijat iloitsivat erityisesti siitä, että he ovat pyöriensä päällä vapaita tekemään juuri niin kuin tuntuu.
– Joskus ajamme päivässä 30 kilometriä, joskus 100. Kun tykkäämme jostakin paikasta, saatamme viettää siellä päivän pari.
Pariskunta kertoi yöpyvänsä leirintäalueilla teltassa ja joskus mökissäkin. Heillä oli varusteenaan makuupussit ja retkikeitin.
– Meillä on aikaa. Nautimme yöpymisestä joen rannassa, kontakteista ihmisten ja luonnon kanssa.
– Tästä tulee erilainen vuosi. Voimme puhdistaa mielemme luonnossa, he juttelivat.
Jotakin tuosta vapauden kaipuusta kertoo sekin, että pyöräilijät eivät ole lyöneet lukkoon edes matkansa päämäärää.
– Meillä on ollut etukäteen tiedossa joitakin paikkoja, joissa olemme halunneet vierailla, kuten Liettua, Itämeri, Oulujärvi ja napapiiri. Saa nähdä, jatkammeko vielä pohjoisemmaksi, Král kertoi.
– Inarinjärvi voisi olla ihana nähdä...Kubátová pohti.
Tsekkiläiset yrittivät ääntää suomalaiset paikannimet suomalaiseen tapaan ja he olivat myös opetelleet suomalaisia ilmauksia, kuten ”kiitos” ja ”tsemppiä”.
Pariskunta nautti retkestään.
– Kirjoita juttuun, että elämämme on kuin satua! Olemme kiitollisia niin paljosta: meillä on ihanat perheet ja isovanhemmat. Olemme löytäneet toisemme ja olleet kolme ja puoli vuotta yhdessä. Olemme onnekkaita, kun pääsimme tälle ihanalle matkalle, Kubátová ja Král hehkuttivat.
