Kesäkuvakisa: Osal­lis­tu Ii­jo­ki­seu­dun ke­sä­ku­va­ki­saan ja voita hienoja pal­kin­to­ja – Katso jat­ku­vas­ti täy­den­ty­vä ku­va­gal­le­ria

Kolumni

Puu­pel­le­til­le ja bri­ke­til­le tuli käyttöä – "Puun tuonnin py­säh­ty­mi­nen Ve­nä­jäl­tä ja maa­kaa­sun sekä raa­ka­öl­jyn tu­le­vai­suus nos­ti­vat ko­ti­mai­sen met­sä­ener­gian taas pöy­däl­le"

Pudasjärvi

Kuivattu lämpöjyväsemme, puupelletti on kuulunut viime vuodet hieman syrjittyihin energialähteisiin. Nyt pelletille on palaamassa sen alkuperäinen tarve, huoltovarmuuden tarve.

-

Puupelletti on keksintönä puolen vuosisadan ikäinen. Keksinnön isä on Rudolf W. Gunnerman, joka patentoi USA:ssa 1976 Woodex-pelletin. Sen raaka-ainetta olivat Oregonin osavaltiossa kasvaneen sahapuun tähteet. Pellettiään hän ehdotti 1970-luvun energiakriisissä huoltovarmuuden parantajaksi, fossiilienergian vaihtoehdoksi.

Gunnermanin pelletistä kiiri tieto Suomeen 1979. Muhoksen metsäntutkija Kalevi Karsisto ja liikesijoittaja Arno Stormbom hankkivat Woodexin lisenssin. He rupesivat valmistamaan pellettiä Suomen Voima –nimisen yhtiön alla.

Vaikka Woodex on nimensä mukaisesti puupelletti, raaka-aineeksi valikoitui turve. Jälkikäteen ajatellen valinta oli onneton. Turvepelletissä on kaksitoista kertaa enemmän tuhkaa kuin puupelletissä.

Tuhkansa takia turvepelletti ei omakotiasujia sytyttänyt. Suomen Voima lopetti pelletin tuotannon 1985.

Toisen sukupolven pelletin aalto tuli meille Ruotsista 1997 energiahakkeen rinnalle, kun Finncambi-yhtiö perusti tehtaansa Etelä-Pohjanmaalle. Nyt raaka-aineena oli alkuperäisen keksinnön mukaisesti puu.

Pellettiä auttoi, kun itse energiahakkeesta oli kertynyt yli kymmenen vuoden käytännön kokemus. Hakkeella on kolme kiusallista ongelmaa, joihin pelletillä on ratkaisu.

Hake on normaalitilassaan tuoretta, ja sitä on homevaaran vuoksi vaikea varastoida. Pelletin kosteus on kuivan viljan luokkaa. Puupellettiä voi varastoida siiloissa vuosikausia. Kuiva lämpöjyvä vertautuu hyvin kuivaan viljan jyvään.

Toiseksi, erilaisista puun osista peräisin olevan hakkeen palakoko vaihtelee. Raakahakkeen koneellinen siirtely onnistuu vain isoissa lämpölaitoksissa. Tasalaatuinen pelletti taas soljuu putkikuljettimissa niin pienvoimaloissa kuin pientaloissa.

Kolmanneksi, hake on huokoista ja löysää. Se vie kuljetuksissa tilaa, ja se maksaa. Irtohaketta ei kannata kuljettaa 100 kilometriä edemmäksi. Pelletöinti tiivistää energian: yksi pellettikuutio vastaa neljää kuivaa hakekuutiota. Puupellettiä laivataan maailmalla kannattavasti jo mantereelta toiselle.

Puun tuonnin pysähtyminen Venäjältä ja maakaasun sekä raakaöljyn tulevaisuus nostivat kotimaisen metsäenergian taas pöydälle. Puupelletillä on tässä monipuolinen huoltovarmuuden etu.

Puupellettiä voi varastoida aivan eri tavalla kuin vaikkapa tuulisähköä tai maasta sähköllä pumpattua lämpöä. Pellettiä voi kuljettaa maamme sisällä ja vientinä myös maakaasun puutteesta kärsiviin Euroopan maihin. Puuvoimaloihin ei kohdistu samanlaisia räjähdys- tai säteilyuhkia kuin ydinvoimaloihin.

Lämpöjyväsestämme puupelletistä kehittyi huoltovarmuuden helmi. Pelletti odottaa nyt lisää käytännön sovelluksia. Niin odottaa myös pelletin isoveli, takoissa poltettava puubriketti.

Pelletin raaka-ainetta meillä riittää. Esimerkiksi taimikonhoidon ja ensiharvennuksen rästejä maassamme on miljoonan hehtaarin luokkaa, valmiina pelletöintiin.


Kolumni

Veli Pohjonen

Maatalous- ja metsätieteiden tohtori, Metsänhoitotieteen dosentti Helsingin yliopistossa, Metsätalouden energiatuotannon emeritusprofessori Joensuun yliopistossa

”Puun tuonnin pysähtyminen Venäjältä, kaasun ja öljyn tulevaisuus nostivat kotimaisen metsäener­gian taas pöydälle.”