Urheilu: Pu­das­jär­vel­tä ko­toi­sin oleva Henna Van­ha­nen työs­ken­te­lee yöt OYSin päi­vys­tyk­ses­sä ja nukkuu päivät – Neljän lapsen äiti on yli­voi­mai­ses­ti Suomen paras juok­si­ja ikä­luo­kas­saan

Tapahtumat: Van­hus­ten­vii­kol­la iästä tehdään numero – Pu­das­jär­vel­lä on tar­jol­la mo­ni­puo­li­ses­ti oh­jel­maa ja toi­min­taa

Mainos: Tutustu Iijokiseutu Digiin eurolla kuukausi - tilaa tästä

Puh­taam­paa lämpöä – Pu­das­jär­ven kau­ko­läm­pö­lai­tok­sen mittava uu­dis­tus on val­mis­tu­nut

Uusi laitos käyttää ainoastaan biopolttoainetta, kuten haketta ja sahanpurua.

Pudasjärven uuden kaukolämpölaitoksen teho on kahdeksan megawattituntia. 45 metriä korkeasta piipusta ei nouse ilmoille lainkaan fossiilisista polttoaineista peräisin olevia hiilidioksidipäästöjä, vaan kaikki käytettävä polttoaine on biopolttoainetta.
Pudasjärven uuden kaukolämpölaitoksen teho on kahdeksan megawattituntia. 45 metriä korkeasta piipusta ei nouse ilmoille lainkaan fossiilisista polttoaineista peräisin olevia hiilidioksidipäästöjä, vaan kaikki käytettävä polttoaine on biopolttoainetta.
Kuva: Martta Oinas-Panuma

Pudasjärven kaukolämpölaitoksen kolme vuotta kestänyt uudistusprojekti on saatu valmiiksi. Uusi kiinteää polttoainetta polttava lämmityskattila otettiin koekäyttöön viime vuoden marraskuussa ja on ollut tulilla siitä asti.

– Käyttöönotto sujui erinomaisen hyvin. Uusi kattila on toiminut odotuksia paremmin, iloitsee Pudasjärven Lämpö oy:n toimitusjohtaja Sami Vartiainen.

Vartiaisen mukaan rakennusprojektin aikataulu venyi, sillä esimerkiksi pohjatöiden tekeminen oli suunniteltua hitaampaa. Kokonaisuudessaan investointihankkeen budjetti on ollut seitsemän miljoonaa.

– Pysyttiin budjetin raameissa.

Uuden laitoksen myötä päästöt vähenevät selvästi. Uudelta laitokselta ei tule yhtään fossiilisista polttoaineista peräisin olevia hiilidioksidipäästöjä, ja laitoksessa on savukaasupesuri.

– Olemme etukenossa. Kaikki lämpö pystytään tuottamaan biopolttoaineilla. Pyrimme tekemään lämpöä mahdollisimman energiatehokkaasti ja ympäristöystävällisesti, Vartiainen kuvailee biolämpölaitoksen toimintaa.

Vartiaisen mukaan biopolttoaineella tarkoitetaan puuperäisiä polttoaineita, kuten sahanpurua, haketta ja puun kuorta. Suurin osa polttoaineesta on Kontiotuotteen sahausjätettä.

– Kontion tuottama polttoaine riittää pitkälle, mutta hankintakenttää on laajennettu huoltovarmuudenkin takia.

Kontion lisäksi poltettavaa hankitaan paikallisilta metsätoimijoilta ja jonkin verran myös Pölkky oy:lta.

– Noin 95 prosenttia polttoaineesta tulee ihan läheltä, noin kymmenen kilometrin säteeltä. Loput tulee sadan kilometrin säteeltä. Vuorokaudessa kuluu sääolosuhteiden mukaan 1,5–3 täysperävaunullista haketta.

Yhteensä Pudasjärven Lämpö oy:lla on Pudasjärvellä kolme kaukolämpölaitosta, joista uuden Hyvän olon keskuksen lähellä sijaitseva, nyt uusittu Kurenalan laitos on suurin. Siellä on uusi, vain biopolttoaineella toimiva kattila sekä kaksi vanhaa kattilaa, joissa voi polttaa biopolttoaineiden lisäksi turvetta. Varakattiloina on kaksi kevytöljykattilaa.

Samaan verkkoon lämpöä tuottaa Laidunalueella sijaitseva Huminan lämpölaitos, jossa kaksi raskasöljykattilaa on vastikään muutettu kevytöljykattiloiksi.

Lisäksi Törrönkankaalla sijaitsee erillisessä verkossa oleva lämpölaitos, joka on kiinteästi osa Kontiotuotteen toimintaa. Sielläkin on uusittu öljysäiliöt eikä käytetä enää ollenkaan raskasta öljyä.

Yhtiön asiakkaina on julkisia rakennuksia, kerrostaloja ja omakotitaloja Kurenalan alueella.

– Kaukolämpöverkkoa on noin 40 kilometriä.

Myös verkostoa on kehitetty viime aikoina. Lämpöyhtiö on jo tehnyt tarvittavat verkoston uudistamistyöt rakenteilla olevan Hyvän olon keskuksen tarpeita varten.

Verkostoa uudistettiin isosti, kun entisestä kolmesta linjasta siirryttiin kahteen.

– Viime vuonna vedettiin yli kilometri uutta kaukolämpölinjaa.

Varsinaisten rakennustöiden lisäksi yhtiö on uudistanut myös järjestelmiään. Laitoksella on otettu käyttöön uusi digitaalinen kunnossapito-ohjelma ja laskutusjärjestelmä.

– Voimme suunnitella huoltoja ja seurata lämmönkulutusta aiempaa paremmin.

Vartiaisen mukaan lämpöyhtiössä on kesällä yhtä kiireistä kuin talvellakin, työt vaan ovat vähän erilaisia. Yhtiö työllistää seitsemän työntekijää sekä yhden kesätyöntekijän.

– Kesällä tehdään enemmän huoltotöitä, Vartiainen sanoo.