Korkein hallinto-oikeus on tehnyt ennakkopäätöksenluotoisen ratkaisun paliskuntien kiintiöjärjestelmästä ja todennut, ettei se ole poronhoitolain vastainen.
KHO:n päätöksen mukaan kiintiöjärjestelmä ei aseta paliskunnan osakkaita eriarvoiseen asemaan eikä osakkaalle aiheudu lisäkuluja, koska porojen hoitomaksu määräytyy eloon leimattujen lukuporojen eikä suurimman sallitun eloporomäärän perusteella.
Päätös juontaa juurensa Pudasjärven Livon paliskunnan ja Mäntyjärven paliskunnan yhdistymiseen vuodelle 2015. Yhdistymisen myötä paliskunnan eloporoluku nousi 1500:sta 2100:een. Mäntyjärveläiset saivat pitää omat kiintiönsä.
Käytännössä Mäntyjärven suurimmasta sallitusta 600 eloporoluvusta siirtyi Livon palkiseen vain 239 elävää poroa. 361 oli ns. vapaita kiintiöitä, joilla ei ollut merkinkantajia. Paliskunnassa hyväksytyn kiintiöjärjestelmän mukaisesti myös vapaana olevat parret ovat haltijansa henkilökohtaista omaisuutta ja niillä voi käydä kauppaa.
Yhdistymispäätöksestä tehtiin kiintiöjärjestelmän osalta valitus, jonka pohjana oli ajatus, että vapaat kiintiöt ovat paliskunnan omaisuutta. Tällöin ne olisi voitu jakaa oikeudenmukaisessa suhteessa poronomistajien kesken.
Pohjois-Suomen hallinto-oikeus hylkäsi valituksen syksyllä 2016 eikä KHO asiaa muuksi muuttanut. Myös paliskunnan esittämät vaatimukset oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta hylättiin, koska valittajan katsottiin esittäneen asiassa ilmeisen perustellun vaatimuksen ja vastapuolena oli julkisyhteisö.