Nyt kun uusi vuosi on tullut ja joulun ajan hömppä on ollutta ja mennyttä, saa noin kymmenen kuukautta olla siitä hysteriasta vähän rauhallisemmilla vesillä. Siinä humussa tärkein sanoma: laps hankeen on hukkunut ja unhoittunut.
Mutta kuntamme valtavista investoinneista on pakostakin oltava huolestunut. Tulevien sukupolvienkin puolesta kysyä voi, onko meillä väestöpohjaa – etenkin työssä käyjää, sellaista että velat tulevat maksetuksi ja muut rahoitustarpeet tyydytetyksi?
Olen yrittänyt saada selvää Syötteen rinnejuuren Lumiareenan ja siihen liittyvän Safaritalon noin neljän miljoonan rakentamisinvestoinnista, että ketkä on tilojen käyttäjiä valmistumisen jälkeen.
Jos seinien rakentamiseen ja kalustojen hankintaan ei ole muita osanottajia kuin kunta, niin käyttäjävuokrat tulee olla sellaiset, että niillä katetaan velanhoito, rakennusten ylläpito ym. kustannukset. Jos hataralta pohjalta lähdetään – tai on lähdetty – tällaisia investointeja tekemään, niin hurjalta tuntuu.
Yritykset ovat tietenkin tervetulleita ja reilunpelin hengessä kunnankin kanssa yhteistyötä on syytä tehdä – mutta kyllä täytyy katsoa, missä menee se raja, mihin verorahoilla maksettavaa velkaa otetaan.
Olen ymmärtänyt niin, että kunta on omalta osaltaan edellytysten luoja myös yrityksille, niin kuin meille muillekin kuntalaisille. Tähän kuuluu, infran, tiestön ym. rakentaminen ja ylläpito.
Voihan tietenkin joskus rakentaa muutakin ja on kunta rakentanutkin, jos on ollut maksajat. Mutta huijauksiin tai niiden yrityksiin ei ole varaa lähteä.
Joku perillä oleva vaikutusvaltainen ihminen on sanonut, että kuntamme investoinnit ovat niin suuret, että ennen kuin ne ovat kuoleutuneet, asukaslukumme on noin viisituhatta henkeä.
Mutta ei synkistellä. Valoa kohti mennään ja hiihtokelejä riittää. Toivotan kaikille ihmisille hyvää alkanutta vuotta.
