Sateiden myötä virtaamat ovat kasvaneet keskimääräiselle tasolle Pohjois-Pohjanmaan joissa. Järvien vedenpinnat sen sijaan ovat edelleen ajankohdan keskiarvoa alempana etenkin maakunnan eteläosassa Kala- ja Pyhäjoen vesistöissä.
Kesän pitkän kuivuusjakson aikana järvien ja säännöstelyaltaiden vedenpinnat laskivat, eivätkä syksyn sateet ole riittäneet normalisoimaan tilannetta. Maakunnan pohjoisosissa Kiiminkijoen ja Iijoen vesistöissä tilanne on parempi. Siikajoella kasvanut virtaama on edesauttanut joen virkistyskäyttöä ja kalojen nousua.
Alkutalven sääolosuhteet määrittelevät myös tulevan talven olosuhteita vesistössä. Jos järvien vedenpinnat ovat matalalla jääkannen muodostuessa, talviaikaisten happikatojen ja sitä kautta kalakuolemien riski kasvaa etenkin matalissa ja rehevissä järvissä.
Pohjavesipinnat ovat keskimääräistä matalammalla tasolla lähes koko Pohjois-Pohjanmaan alueella. Syyskuun loppupuolella pinnat kääntyivät nousuun, mutta ovat yleisesti noin 20 cm alle ajankohdan keskiarvojen. Pienet pohjavesimuodostumat reagoivat sateiden tuomaan täydennykseen suuria harjumuodostumia nopeammin. On mahdollista, että vuoden 2018 aleneman palautuminen vie suurissa muodostumissa jopa vuosia.
