Pitääkö Pu­das­jär­ven tur­val­li­suus­ti­lan­tees­ta olla huo­lis­saan? – Vas­taan­ot­to­kes­kuk­sen lak­kaut­ta­mis­ta vaa­ti­van aloit­teen te­ki­jöis­tä yksi pai­kal­la kes­kus­te­lu­ti­lai­suu­des­sa

Pohjäntähden auditorioon kokoontui reilu sata henkeä keskiviikkona, kun siellä järjestettiin avoin keskustelutilaisuus Pudasjärven kansainvälisyys- ja maahanmuuttoasioista. Takarivissä omia näkemyksiään asiasta esittää Ruut Tuohimaa. Keskiviikon tilaisuudessa Pohjantähden auditorion takarivikin oli täynnä väkeä. Lisäksi portailla ja ovensuussa oli maahanmuuttoasioista kiinnostuneita kuntalaisia.  Yleisö innostui välillä antamaan aplodejakin puheenvuoroille: korvakuuloon perustuvan desibelimittarin perusteella vastaanottokeskuksen toimintaa ja maahanmuuttotyötä kannattavat puheenvuorot saivat suurimmat taputukset. Eturivissä kysymyksiin vastasivat rikoskomisario Risto Määttä, rikosylikomisario Markus Kiiskinen, kaupunginjohtaja Tomi Timonen, Oulun vastaanottokeskuksen johtaja Sirpa Rönkkömäki ja kaupungin monikulttuurisen työn koordinaattori Sirpa Timonen-Nissi. Kysymyksiä ei tosin kovin monta tullut, vaan puheenvuoro-osiossa yleisön edustajat ennemminkin esittivät omia kommenttejaan illan aiheesta. Enemmistö puheenvuoroista oli vastaanottokeskuksen toimintaa  ja monikulttuurisuustyötä kannattavia. Lakkautusta vaativat kommentit tulivat enimmäkseen ulkopaikkakuntalaisten suista. Puhetta johti kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mari Kälkäjä.
Pohjäntähden auditorioon kokoontui reilu sata henkeä keskiviikkona, kun siellä järjestettiin avoin keskustelutilaisuus Pudasjärven kansainvälisyys- ja maahanmuuttoasioista. Takarivissä omia näkemyksiään asiasta esittää Ruut Tuohimaa.
Pohjäntähden auditorioon kokoontui reilu sata henkeä keskiviikkona, kun siellä järjestettiin avoin keskustelutilaisuus Pudasjärven kansainvälisyys- ja maahanmuuttoasioista. Takarivissä omia näkemyksiään asiasta esittää Ruut Tuohimaa.
Kuva: Martta Oinas-Panuma

Kulttuurikeskus Pohjantähden auditorio täyttyi ääriään myöten keskiviikkona pidetyssä keskustelutilaisuudessa, jossa käsiteltiin Pudasjärven maahanmuuttoasioita ja turvallisuustilannetta. Tilaisuuden järjestämisen pontena oli tammikuussa tehty kuntalaisaloite, jossa vaaditaan Oulun vastaanottokeskuksen Pudasjärven yksikön lakkauttamista ja turvapaikanhakijoiden vastaanottamisen lopettamista.

Aloitteessa väitetään, että osa kuntalaisista ei uskalla liikkua Pudasjärvellä häirityksi tulemisen pelossa. Aloitteessa viitataan myös etenkin Oulussa esiin tulleisiin alaikäisiin kohdistuneisiin seksuaalirikosepäilyihin ja kannetaan huolta kyseisen ilmiön mahdollisesta laajenemisesta.

Rauhallisesti sujuneen, pari tuntia kestäneen tilaisuuden puheenjohtajana toimi valtuuston puheenjohtaja Mari Kälkäjä, joka totesi aloitteessa esitettyjen turvallisuuspelkojen tulleen päättäjien tietoon yllätyksenä. Aloitteen julkaisun jälkeen moni kuntalainen on ottanut yhteyttä kaupungin väkeen ja ollut huolissaan tilanteesta.

– On tärkeää keskustella asioista avoimesti ja välittää tietoa liittyen maahanmuuttoon, Kälkäjä painotti.

Tilaisuus alkoi kaupunginjohtaja Tomi Timosen, kaupungin monikulttuurisen työn koordinaattori Sirpa Timonen-Nissin, Oulun vastaanottokeskuksen johtaja Sirpa Rönkkömäen ja Rikoskomisario Risto Määtän alustuspuheenvuoroilla, joiden jälkeen yleisö sai esittää kahden minuutin mittaisia puheenvuoroja.

Kaupunginjohtaja totesi, että Pudasjärvellä on jo neljän valtuustokauden aikana yksimielisesti linjattu kansainvälisyys- ja maahanmuuttotyön olevan osa kaupungin strategiaa.

– Kaupunki ei hyväksy minkään ihmisryhmän tuomitsemista yksilöiden tekojen perusteella.

Timosen mukaan muun muassa kouluilla käydyt keskustelut eivät tue sitä käsitystä, että nuorilla olisi turvattomuuden tunnetta. Samalla hän kuitenkin totesi, että yksilön tunteita pitää kunnioittaa ja että on tarpeen saada lisää tietoa turvallisuustilanteesta.

– Kuntalaisaloite käsitellään aikanaan normaalien toimintatapojen mukaan, hän viittasi aloitteeseen.

Rönkkömäki kertoi vastaanottokeskuksen Pudasjärven yksikön olevan ainut valtion oma odotusajan vastaanottokeskus, jolla on sen myötä myös erityinen kehittämistehtävä valtakunnallisesti.

– Pudasjärven keskuksessa on tällä hetkellä noin 90 asiakasta. Perheitä on yhteensä 22, joissa lapsia on yhteensä 27. Yksin tulleita miehiä on 24 ja yksin tulleita naisia on kaksi, hän selosti lukuja.

– Maahanmuuton luomia työpaikkoja on Pudasjärvellä yhteensä 45,5. Niistä kymmenen on vastaanottokeskuksessa, Sirpa Timonen-Nissi tiesi.

Timonen-Nissi totesi maahanmuuton laajentavan Pudasjärven väestöpohjaa ja tervehdyttävän ikärakennetta. Vuokratuloja vastaanottokeskuksen tiloista kaupunki saa 264 000 euroa vuodessa.

–Maahanmuutto tuo uusia oppilaita kouluihin, lapsia päivähoitoon, asiakkaita yrityksille ja työvoimaa.

Rikoskomisario Risto Määtän esittelemien tilastojen valossa Pudasjärven turvallisuustilanne on kehittynyt viimeisen viiden vuoden aikana parempaan suuntaan ja on hyvällä mallilla.

– Tilastojen mukaan Pudasjärven turvallisuustilanne on kaikilla mittareilla parempi kuin koko Oulun poliisilaitoksen alueella keskimäärin, hän esitteli lukuja.

Keskusteluosuudessa paikallisten lisäksi äänessä oli muutamia ulkopaikkakuntalaisia poliittisesti aktiivisia ja maahanmuuttovastaisina tunnettuja henkilöitä.

Oululaisten ja kuusamolaisten mielipiteitään esittäneiden henkilöiden vaatimukset Pudasjärven vastaanottokeskuksen lopettamisesta saivat paikallisilta päättäjiltä vastalauseen: Pudasjärvellä osataan itse päättää omista asioista.

Enemmistö paikallisten puheenvuoroista oli vastaanottokeskuksen toimintaa ja monikulttuurisuustyötä kannattavia.

– Humanitaarinen näkökulma on aina ollut tärkeä Pudasjärven maahanmuuttotyöhön liittyvistä asioista päätettäessä, kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Vesa Riekki painotti.

Kuudesta pudasjärveläisestä aloitteen tekijästä tilaisuudessa oli paikalla ainoastaan Ruut Tuohimaa, joka on myös keskustan kaupunginvaltuutettu. Puheenvuoroissaan hän ei suoraan perustellut vaatimuksiaan vastaanottokeskuksen lopettamiseksi, vaan kyseenalaisti muun muassa poliisin esittämät tilastot Pudasjärven turvallisuustilanteesta.

Lisäksi Tuohimaa kertoi tehneensä kyselyn pudasjärveläisille nuorille liittyen kokemuksiin turvapaikanhakijoista. Tuohimaan mukaan jotkut hänen kyselyynsä vastanneista olivat kokeneet ahdistavaa käyttäytymistä.

Monet illan aikana suunsa avanneet korostivat, että heidän omien kokemustensa mukaan Pudasjärvi on edelleen turvallinen paikka asua ja elää. Samalla myös yksilöiden erilaisille tunteille tuli ymmärrystä – pelon ja turvattomuuden tunnetta ei saa aliarvioida.

Sointu Veivo ja Katja Järvenpää ihmettelivät molemmat omissa puheenvuoroissaan, ketkä Pudasjärven kaduilla tuntevat turvattomuutta, kun siellä ei juuri liikkujia näy.

– Joskus joku toinen koiran ulkoiluttaja tulee vastaan, Veivo muotoili.

Myös poliisi vahvisti katujen turvallisuushavainnot.

– Pudasjärven kaduilla on normaalisti erittäin hiljaista etenkin ilta- ja yöaikaan, Määttä totesi.